Jos haluaa että perhepaketti ei kaadu, on syytä olla mainostamatta alkoholia. Ostoskassista kannattaa nostella näyttävästi esiin ensin porkkanat, kuin kanit hatusta. Me patinoituneet runomiehet osaammekin parhaan temppumme. Me maltaan haukat, parantumattomat, työntelemme hiljaa keilat koloihinsa, jääkaapin keskikonsoliin. Silti kuumottaa arkaa: pysyyköhän tämä perhepaketti kasassa?
Ihana perhe! Teillä. Ennen oli semmonen käsite ja kuva ihanteellisesta perheestä kummittelee vieläkin joskus mielessä. Sinä ohikiitävänä hetkenä, kun mureke on uunissa ja olo ei ole ihan kuolemanväsynyt. Kun ikkunan läpi hehkuvat lapsen punaiset posket, ja kaikki paha loistaa poissaolollaan. Kun mitään ei puutu. Ja seuraava riita nukkuu vielä vartin, keräten voimiaan.
Ideaali täydellisestä perheestä on Bill Cosby showsta.
Ideaali täydellisestä perheestä on Bill Cosby showsta. Sekin television perhepaketti hajosi, kuvana, kuin pahvilaatikko jonka pohja oli imenyt itkua hangesta.
Perhepaketti. Yhdyssana. Iso asia joka tuntuu tärkeältä ja toinen joka on mukavan kompaktin kokoinen hallita. Vielä viime viikolla kun ajattelin perhepakettia, sain mieleeni kuvan kymmenen grillimakkaran vakuumista. Olin hyvällä tuulella. Hallituksen perhepakettia ei voinut ajatella, sille pystyi vain nauramaan. Käsite kuitenkin jäi ja kiitos siitä.
Perhepaketti on isin ja äitin oma pieni painajainen. Sen haluaisi pitää kasassa aina, sen ei soisi rönsyilevän ja repsottavan naapuriin asti. Isille se ainakin on kuin hyvin pakattu puolijoukkueteltta. Siirrettävissä kätevästi paikasta toiseen ja elämä jatkuu aina yhtä ihanana kuin ennenkin. Jokainen remmi on ajateltu ja rakkaudella silattu.
Totuus on toisaalla. Kun perhepaketti kaatuu, rossipohja kastuu ja edessä on aina isompi remontti. Tuoksu muistuttaa piimää. Perhepaketti voi jämähtää, niin kuin hallituksellekin kävi. Kotona perhepaketin jämähtämisen huomaa siitä, että kansalaiset hukkaavat puhumisen taitonsa. Perunat molskahtelevat kattilaan entiseen malliin, mutta nauru ei säestä poreilullaan toista.
Molemmat vanhemmat käyttävät subjektiivista oikeutta päivähoitoon.
Perhepaketti ei etene. Joskus on niinkin. Koalition jäsenet pahoittavat mielensä ja eivät jaksa enää yrittää. Yksi haluaisi vielä Tenskulle, mutta toinen ajattelee jo Tuonelan virtaa, katsellessaan Tourujoen uomaa. Elämän kauneus, generaattori, ei kehitä perheelle riittävästi virtaa. Viina virtaa.
On käynyt niinkin, että perhepakettiin ei uskota. Ajatus vuotaa. Molemmat vanhemmat käyttävät subjektiivista oikeutta päivähoitoon. Pahimmassa tapauksessa päiväkoti Menninkäisen osa-aikainen lastentarhanopettaja Roosa toimii isin päivähoitona.
Perhepaketti ei tuo säästöjä. Se on selvä. Hanki perhe - ja ei tarvitse miettiä korkeakorkoisia ajatuksia.
Kalevi Häkkinen täyttää kohta 87 vuotta. Syöksylaskija. Hän tietää parhaiten miten paketti pidetään kasassa. Ihan sama mikä, vaikka perhepaketti. On olemassa kolme pointsii.
Kun vauhti kasvaa, tasapaino on tärkeintä.
Pointsi 1: kun vauhti kasvaa, tasapaino on tärkeintä. Arki on kiireistä, mutta kun alkaa höpsöttää, läppää itseäsi isällisesti ja keitä kahvit.
Pointsi 2: paketin kasassa pitämisessä pitää olla oikea asento. Sana voidaan korvata sanalla asenne.
Pointsi 3: vähäeleisyys vie pitkälle. Käsi kiinni kroppaan ja katse silmiin. Älä viipota räpylällä. Keskisormi ja nyrkki täytyy pitää omana herkkuna. Sen verran jokainen oppii olemaan ihmisiksi.
Kiitos Häkä.
Eikä perheen tarvitse olla tänä päivänä paketti. Bill Cosbyt on VHS-muodossa ja kirpputorin ritsillä. Perhe voi olla vaikka mustekala. Ruman näköinen, kunhan ytimeltään yhdessä.
Ja nyt, jaxuhali!
Maallikkosaarnaaja Maasola