Musiikkialan MARS-tapahtuma valtaa Seinäjoen Rytmikorjaamon tällä viikolla nyt viidettä kertaa. Järjestäjät pitävät tapahtumaa jo vakiintuneena. Se täydentää Seinäjoen isojen musiikkitapahtumien tarjontaa ympärivuotiseksi. Se kerää yhteen musiikin ammattilaisia ja amatöörejä, ympäri Suomen ja kansainvälisestikin.
– Alkuperäinen idea, että seminaarin aiheet koskevat live-tarjontaa oli sellainen, että siinä oli iso aukko Suomessa. Ei siis ole vastaavaa. Tämän on esimerkiksi järjestöille merkittävä kokoontumispaikka, sanoo seminaarin sisällöstä vastaava Juha Koivisto.
MARS-tapahtuma antaa myös mahdollisuuksia kehittää omia tapahtumia.
– Tämä antaa luonnollisen tavan kehittämishankkeille tehdä valtakunnallisia toimenpiteitä, jotka samalla palvelevat myös paikallista hanke- ja koulutustoimintaa, toteaa Koivisto.
Tapaamispaikka ammattilaisille - ponnahduslauta bändeille
Tapahtumaan kokoontuu musiikkialan ammattilaisia, mutta tarjonta on kohdennettu ihan tavallisillekin musiikin ystäville.
– Osa seminaarin sisällöistä on syvemmälle meneviä aihepiirejä, mutta osa myös hyvin populaareja. Kuten minkälaisia ihmisiä festivaaleilla ja musiikkitapahtumissa käy, mainitsee Juha Koivisto.
Erityisesti iltaohjelma on suunnattu kaikille. Elävää musiikkia on tarjolla joka ilta lauantaihin saakka. Lauteille nousee tulokasbändejä, jotka elävän musiikin yhdistykset ympäri maan ovat valinneet.
– Tämä voi olla tärkeä ponnahduslauta. Alan toimijoita, levy-yhtiöitä, managereja ja ohjelmatoimistoja on paikalla, sanoo iltaohjelmasta vastaava Selmun toiminnanjohtaja Marko Kivelä.
Kivelä muistuttaa, että katsomossa voi olla juuri se yksi tärkeä tyyppi, joka vie bändiä eteenpäin.
Festivaalikävijä on kuviteltua iäkkäämpi
Tapahtuma esittelee tuttuun tapaan myös alan tuoreita tutkimuksia. Jo keskiviikkona kerrotaan festivaalien kävijätutkimuksesta, josta käy ilmi esimerkiksi kävijätyyppejä.
– Kertoo paljon se, onko kävijälle tärkeämpää puhtaat vessat vai esiintyjät, naurahtaa Koivisto.
– Tutkimustulokset yllättävät siinä mielessä, että festivaalikävijöiden ikärakenne on korkeampi kuin on kuviteltu. Tämän kautta voidaan pohtia, minkälainen tulevaisuuden festivaalitapahtuma pitää olla, lisää Koivisto.
Toinen esimerkki tuoreista tutkimuksista on suomalainen musiikkimaku -tutkimus. Tutkimus on pohtinut esimerkiksi sitä, onko Suomessa kulttuurista yhtenäisyyttä musiikin suhteen.