Viime lokakuussa Toivola ilmoitti, ettei asetu ehdolle tulevissa eduskuntavaaleissa. Tuore isä totesi, ettei aika riitä kaikkeen.
– Tuli sellainen olo, että tässä on liikaa. En pystynyt luottamaan siihen, että pystyisin molemmat palat hoitamaan. Mutta sitten se arki alkoi sujumaan, Toivola kertoo.
Mieli muuttui ja viime perjantaina Toivola ilmoitti ehdokkuudestaan HS:n Kulmapöytä-ohjelmassa. Toivola kiistää, että mielen äkillinen muuttuminen olisi ollut mediataktikointia. Päätöksen pyörtäminen ei ollut helppoa.
– Oli vaikea päättää, että en lähde ehdolle ja yhtä haastavaa oli huomata, että "apua, olenko mä tää tyyppi joka muuttaa mielensä ja miltä se tulee näyttämään"?
Politiikan parissa jatkamiseen kannusti oma äiti.
– Äiti sanoi, että tilaisuutta ei kannata jättää käyttämättä sen takia, että en haluaisi näyttää ihmiseltä joka muuttaa mielensä. Tällaista meidän kaikkien elämä varmaan on välillä: Mieli muuttuu ja valintoja tehdään uudelleen.
Tasa-arvo teemana jatkossakin
Toivola on tullut tunnetuksi vähemmistöjen asiaa ajavana poliitikkona, joka otti voimakkaasti kantaa samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeuden puolesta. Toivolan mukaan työsarkaa tasa-arvioiden parissa riittää, vaikka laki hyväksyttiinkin. Kansanedustaja nostaa esimerkeiksi Suomessa miesten ja naisten välillä epätasaisesti jakautuvan vanhempainvapaan, juuri hallituksessa torpatun translain ja äitiyslain, sekä sukupuolineutraalin avioliittolain maaliin ajamisen.
– Esimerkiksi translaissa on tällä hetkellä avioliiton pakkopurku mikä tarkoittaa sitä, että kun ihminen vaihtaa sukupuoltaan, niin hän on pakotettu eroamaan jos hän on avioliitossa, Toivola havainnollistaa.
Toivola näkee seksuaali- ja vähemmistöryhmiä koskevat kysymykset osana jatkumoa, jossa on aiemmin pohdittu ja edistetty esimerkiksi erirotuisten, tai naisten asemaa. Siksi kysymykset eivät ole kansanedustajalle pieniä.
– Jokaisessa ajassa on kysymyksiä, joiden kautta viemme eteenpäin koko ihmiskunnan kehitystä. Katson, että siten se on paljon laajempi kysymys kuin vain yksi vähemmistöryhmä.
Leikkauspolitiikka arveluttaa
Koska Toivola näkee tasa-arvoasiat osana "isoa pakettia", ei huoleta häntä siten huoleta profiloitua "yhden asian" poliitikoksi. Esimerkiksi perinteiseen talouskysymykseen – elvytystä vai leikkauspolitiikkaa – Toivola vastaa eri vähemmistöihin kohdistuvan syrjinnän kautta.
– Sillä on suora kytkös ihmisten kykyyn toimia yhteiskunnassa ja tässä mielessä julkisen sektorin leikkaaminen on aika vaarallista. Meidän pitäisi sen sijaan esimerkiksi koulujärjestelmässä varmistaa se, että kaikki saavat tarvittavan tuen, jotta meille tulee jatkossakin kansalaisia jotka pystyvät tekemään työtä tai synnyttämään uusia ideoita.
Toivola on taitava kääntämään puheen omalle kentälleen, joten kysytään lopuksi joten hyvin konkreettista. Tulisiko Helsingin keskustaan rakentaa maan alla kulkeva Pisararata?
– Kannatan sitä. Se on kustannuksiltaan iso, mutta se on satsaus tulevaisuuteen ja kestävää kehitystä, Toivola toteaa.