Karttamerkintöjä laitettiin ympäri Suomea, tyhjimmäksi kohdaksi jäi Lappi. Siellä vastaukset keskittyvät Rovaniemen liepeille.
Liki 800 vastauksessa ongelmaa kuvailtiin sanallisesti, mutta lopuissa karttaan oli merkitty pelkkä sijainti. Enemmistössä eli reilussa 630 vastauksessa puutteeksi nimettiin auraaminen.
Sen lisäksi liukkaisiin teihin ja katuihin liittyvä suolaaminen ja hiekoittaminen nimettiin ongelmaksi reilussa 120 vastauksessa. Risteyksissä näkyvyyttä häiritsevät kinokset mainittiin noin 30 kertaa.
Maakuntakeskuksista silmiinpistävän tyhjää on Pohjanmaalla Vaasassa. Tämä toki saattaa liittyä vain siihen, että kysely ei tavoittanut paikallisia.
Suurista kaupungeista selkeä keskittymä on Helsingissä. Sielä liukkaudesta ja auraamisesta palautetta antoivat erityisesti jalankulkijat ja pyöräilijät.
Muhkuraisia, kapeita ja unohdettuja teitä
Vastaajien mukaan teiden urat ja polanteet vaikeuttavat ajamista – osan mielestä sellaisilla teillä on jopa erittäin vaarallista.
Tiepiirien raja näkyy selvästi. Toinen puoli voidaan aurata vasta vuorokauden kuluttua siitä kun toinen on jo aurattu.
tie 273
Kolin risteyksestä Joensuuhun päin, kun mennään joen yli niin juuri ennen Ahmovaaran risteystä tosi on pahat urat. Siinä on samassa paikassa tänä talvena ollut laskujeni mukaan ainaskin kuusi autoa penkassa. (Tie 6)
Todella huonokuntoinen: polannetta ja täristää niin mahdottomasti. (Kätkävaarantie, Tervola)
Tie on kuin perunapelto. (Paulaharjuntie, Kurikka)
Osan mukaan auraaminen kestää liian kauan, minkä vuoksi tie on tukossa tai lumi tamppaantuneena tiellä.
Tie on koko matkaltaan Lahdesta Nastolaan yleensä hoitamatta vielä vuorokausi sateen jälkeen. (Tie 312)
Koko väli Oulainen–Haapavesi (eteläpuoli). Vuosikausia unohdettu tien pätkä.(Haapavedentie)
Välillä Kannonsaha–Saarijärvi aurataan liian harvoin ja liian pitkän ajan päästä lumisateesta, josta johtuen polanteet kasvaneet isoksi ja penkereet valuvat tielle (tie 648 )
Lisäksi moni harmitteli liian kapeaksi aurattuja teitä.
Tie jätetty aivan liian kapeaksi, ja raskasta liikennettä kulkee tieosuudella. (Tie 371)
Kaksi autoa ei tahdo mahtua toisiaan sivuuttamaan ja jos isompi auto tulee vastaan, on viisainta pysäyttää oma auto tien viereen ja antaa toisen mennä ensin. (Riuttalantie 5542)
Teiden vaihteleva kunto ärsyttää
Yle Uutisten haastattelemat ammattikuljettajat kertovat, että teiden kunto saattaa vaihdella samankin tien varrella. Saman olivat huomanneet myös verkkokyselyyn vastanneet. Moni ihmetteli, kuinka tienpito voi muuttua niin selvästi esimerkiksi kuntien tai maakuntien rajoilla.
Kolmostie on kyllä tänä talvena Jalasjärven kohdalta ollut niin huonolla hoidolla. On pöperölunta ja polannetta kaistojen välissä. Kun taas Pirkanmaalla samaan aikaa sama tie Parkanon puolella on ollut aivan ensiluokkaisessa kunnossa. (Tie 3)
Läänin rajan jälkeen tie huononee huomattavasti Reisjärvelle päin. Lestijärven puolella tie on hyvässä kunnossa. (Tie 58)
Tiepiirien raja näkyy selvästi. Toinen puoli voidaan aurata vasta vuorokauden kuluttua siitä kun toinen on jo aurattu (tie 273)
Yle Keski-Pohjanmaan kysyi jo viime viikolla ELY-keskuksesta, mistä muutokset rajoilla voivat johtua.