Kevät tekee tuloaan Jämijärven Vihun kylään. Rappeutuneen torpan pihalla seisoo tyytyväisen oloinen mies koiransa kanssa. Molemmat ovat selvinneet talven yli hyvin vaatimattomissa oloissa.
Simpeleläinen biologi Rainer Rajakallio muutti syksyllä isältään perittyyn torppaan tarkoituksenaan viettää talvi 30 vuotta asumattomana olleessa, lähes purkukuntoisessa hökkelissä. Rajakallio halusi ihmiskoemielessä testata, selviääkö hän niukoilla resursseilla talven yli.
Liian helppo talvi
Vaikka koe onnistui, Rainer Rajakallio on hieman pettynyt. Talvi olisi saanut olla vaikeampi.
– En saanut kunnon erää pakkasukon kanssa. Se kohteli minua silkkihansikkain.
Talven harvoina pakkaspäivinä lämpötila laski torpassa alle -20 asteen.
En saanut kunnon erää pakkasukon kanssa.
Rainer Rajakallio
– Silloin polttimoa piti pitää päällä pidempään ja kääriytyä makuupussiin vuoteeseen. Pärjäsin, vaikka elintilani supistui entisestään.
Pimeys ja ahtaus ahdistavinta
Vaikeimmaksi asiaksi ihmiskokeessa osoittautuikin valon puute. Sähköttömässä torpassa oli ajoittain säkkipimeää, koska ikkuna oli peitetty kylmän takia. Valoa tuli vain paristoilla toimivista parista led-valosta ja otsalampusta.
– Suurimman osan talvesta minulla oli sisällä korkeintaan puolikuun valo. Välillä mentiin käsikopelolla. Pimeys ja ahtaus eivät sovi yhteen.
Rajakallion mukaan kokemus oli sen verran raastava, ettei hän koskaan enää halua saattaa itseään sellaiseen tilanteeseen.
– Jonkinlainen perusvalo pitää olla.
Lettuja ja teetä
Ruokaa Rajakallio teki ulkona pihakatoksessa. Veden hän haki lähteestä.
– Perusaamiaiseni oli jogurttia, hedelmiä ja tattarihiutaleita. Muuten söin hyvin paljon lettuja ja join teetä. Lihansyöntini vähentyi huomattavasti.
Rajakallio harmittelee, ettei ole ruoan suhteen omavarainen.
Tämä on loppuelämäni projekti, testamenttini ja "väitöskirjani".
Rainer Rajakallio
– Jouduin ostamaan kaiken ruoan kaupasta.
Talvikokeesta loppuelämän projekti
Biologi Rainer Rajakallio kertoi alun perin viettävänsä talven asumattomassa torpassaan. Nyt suunnitelmat ovat jo paljon pidemmällä.
– Tämä ihmiskoe jatkuu niin kauan kuin minussa henki pihisee. Tämä on loppuelämäni projekti, testamenttini ja "väitöskirjani".
Rajakallio aikoo kesällä rakentaa itselleen varsinaisen asumuksen. Suunnitteilla on myös viljelyn aloittaminen.
Vaikka biologi on kokemuksestaan silminnähtävän innostunut, ei hän suosittele vastaavaa ihmiskoetta kaikille.
– Kyllä tämä vaatii tietoa ja taitoa. Täytyy myös olla aatteen paloa ja kovaa päätä.
Lue myös:
2015: Jämijärven ihmiskoe esimerkki omavaraisuudesta: "Tulevat sukupolvet vailla vaihtoehtoa"