Saksa pyrkii lisäämään naisjohtajien määrää liike-elämässä naiskiintiöillä. Yritysten hallintoneuvostojen jäsenistä lähes joka kolmannen on oltava jatkossa naisia, Saksan liittopäivät päätti perjantaina.
Naiskiintiöt astuvat voimaan vuonna 2016 ja ne koskevat yli sataa saksalaista pörssiyhtiötä. Myös keskisuurten yritysten on asetettava tavotteita naisten määrän lisäämiseksi johtopaikoilla.
Saksan perheasioiden ministeri Manuela Schwesig kuvasi perjantaina hyväksyttyä lakiuudistusta historialliseksi tasa-arvon edistämisen kannalta.
Lakihanke on herättänyt Saksassa voimakasta kiistelyä. Useat yhtiöt ovat uhanneet viime viikkoina lähteä Saksasta, jos naiskiintiöt astuvat voimaan. Myös Saksan teollisuusalojen liitto vastusti lakiehdotusta.
Toisten arvostelijoiden mukaan Saksan uudistus epäonnistuu, koska se ei pureudu perimmäiseen naisten etenemistä vaikeuttavaan ongelmaan: työ- ja perhe-elämän hankalaan yhteensovittamiseen. Saksan vasemmisto-opposition mukaan taas uudistus olisi pitänyt ulottaa kaikkiin yrityksiin.
Naiset ovat harvalukuisia saksalaisyritysten johtopaikoilla. Saksan kolmenkymmenen suurimman pörssiyhtiön johdossa ei ole yhtäkään naispääjohtajaa.
Saksalaisen Handelsblatt-lehden perjantaina julkaiseman kyselyn mukaan noin 60 prosentissa saksalaisista keskisuurista yhtiöistä naisia ei ole johtopaikoilla lainkaan. Kun tarkastellaan EU-maiden keskiarvoa, EU:ssa vastaavankokoisissa keskisuurissa yrityksissä naisia ei ole johtopaikoilla ollenkaan 36 prosentissa yhtiöistä.
Sadan suurimman yrityksen hallintoneuvostojen jäsenistä naisia oli vain 19 prosenttia, kertoi saksalaisen taloustutkimuslaitoksen DIW:n selvitys viime vuonna.
Saksassa naisten osuus työmarkkinoilta on 43 prosenttia ja korkeakoulututkinnon suorittaneista 53 prosenttia.
Aiemmin vastaavia naiskiintiöitä yritysten hallituksiin ja hallintoneuvostoihin on määrätty käyttöön vaihtelevin tuloksin Norjassa, Ranskassa, Espanjassa ja Hollannissa.