Luokka- ja tuloerot, eriarvoisuus sekä epäoikeudenmukaisuus ovat asioita, joita vastaan Rikos ja rangaistus -näytelmän päähenkilö Raskolnikov hyökkää. Hän on anarkisti, jonka haluaa muuttaa maailmaa keinolla millä hyvänsä. Ohjaaja Miko Jaakkola toi venäläisen klassikkonäytelmän tähän päivään ja sijoitti sen Venäjälle.
– Olemme ottaneet tähän aika anarkistinen näkökulman, mutta se tuntuu aika ajankohtaiselta.
Jaakkola kertoo lukeneensa Rikos ja rangaistuksen monia kertoja ja löytää sieltä paljon tätä päivää. Jo Dostojevski kääntyy kirjassaan vastustamaan tuloerojen kasvua, ja puhuu yhä syvenevistä kuiluista luokkaerojen välillä.
Näiden aiheiden synnyttämä kapina ja mielenilmaus välittyvät Jaakkolalle tekstistä kirkkaana.
– Nämä asiat tuntuvat kytevän nykyajassa.
Rikos ja Rangaistus sijoittuu Kajaanin tulkinnassa Venäjälle, missä Miko Jaakkolan mukaan ihmiset ovat jo lähteneet kaduille.
– Samaa ilmenee Suomessakin, mutta ei niin kärjistetysti. Siksi sijoitettiin tämä Venäjälle, koska siellä tilanne on akuutimpi.
Raskolnikov polkee yhteiskunnan sääntöjä rikkomalla lakia. Samaan aikaan tässä maailmassa rikotaan eettisiä sääntöjä kirkkaassa päivänvalossa. Jaakkolan mukaan näytelmä puhuu juuri eriarvoisuuden synnyttämästä vihasta ja kapinasta ja siitä, mitä se aiheuttaa.
Raskaan kuoren takaa paljastuu inhimillisyys
Raskolnikovin teon myötä aate murenee hänen edessään, jolloin hän joutuu kohtaamaan tekonsa seuraukset niin yhteiskunnallisesti kuin itsensäkin kanssa. Dostojevskin kyky kertoa äärilaidan ihmisyydestä korostuu siinä, miten hirvittävän asian läpikäyminen kuvastuu Raskolnikovissa näytelmän lävitse.
Dostojevski oli etsijä, joka etsi kaikissa teoksissaan reittiä pimeydestä kohti valoa, anteeksiantoa ja armoa.
Miko Jaakkola
– Dostojevski itse kuului anarkistiseen sosialistiseen liikkeeseen, minkä vuoksi hänet tuomittiin maanpetturina kuolemaan.
Kirjailijan omat kokemukset kuvastuvat hänen kirjoittamassaan tarinassa. Näytelmän Kajaanin kaupunginteatteriin ohjanneen Miko Jaakkolan mukaan näytelmässä tuodaan esiin Dostojevskistä vähemmän nähtyä puolta. Hänen henkilökohtainen elämänsä oli hyvin myrskyisä, jonka oli miltei mahdoton löytää tasapainoa arkeensa. Tämä saattaa olla syynä siihen, miksi hän osasi tulkita äärimmäisiä ihmisiä romaaneissaan.
– Dostojevski oli etsijä, joka etsi kaikissa teoksissaan reittiä pimeydestä kohti valoa, anteeksiantoa ja armoa.