Keskustelu omasta suosikkielokuvista virisi vilkkaaksi Yle Oulun netissä. Moni nosti suosikkielokuvakseen kotimaisen tai ulkomaisen klassikon. Ääniä saivat kotimaisista elokuvista muun muassa Tuntematon sotilas ja Aki Kaurismäen elokuvat.
Ulkomaiset elokuvat näyttävät kuitenkin jäävän mieleen kotimaisia useammin. Ulkomaisista klassikoista moni mainitsi esimerkiksi Kummisetä-elokuvat, Kurosawan ja Tarkovskin klassikot tai vaikkapa Minun Afrikkani sekä Kauriinmetsästäjä -elokuvan.
Suosikkien joukossa on myös uudempia, toistakymmentä vuotta vanhoja elokuvia kuten Crash tai Magnolia.
Vaikea nimetä yhtä suosikkia
Suosikkielokuvan voi katsoa vaikka kuinka monta kertaa ja joka kerta siitä saattaa löytää jotain uutta, kuten nimimerkki Hannu kertoo:
Tärkein elokuvani on Andrei Tarkovskin "Peili". Siinä on monia mielestäni hyvän elokuvan tunnusmerkkejä; monitulkintaisuus, kerroksellisuus, vertauskuvallisuus. Tarkovskin periaatteessa yksinkertainen kehyskertomus laajenee ja syvenee runolliseksi, pakahduttavaksi eepokseksi. Olen katsonut elokuvan monta kertaa, ja aina siitä löydän uusia ulottuvuuksia.
Moni sanoo, että yhtä suosikkielokuvaa ei voi nimetä, koska se saattaa vaihtua tilanteen tai mielentilan mukaan.
Hienoja lapsuusmuistoja
Keskusteluissa muistellaan esimerkiksi 1950-luvun lapsuutta ja nuoruutta, jolloin elokuvateattereita oli lähes joka kylässä. Nykyään teatterit ovat vähentyneet roimasti. Näin muistelee nimimerkki Stadin flikka Kumpulasta:
Minun elämäni tärkeimmät elokuvat lapsuudesta ovat Sissi-elokuvat, joissa näytteli iki-ihana Romy Schneider...Äitini vei minut katsomaan ne kaikki, odotimme innolla seuraavia osia ja taas unelmoimme Itävallassa ihanissa maisemissa. Rahaa ei ollut silloin paljoa, mutta elokuvien kautta pääsi unelmoimaan satujen maahan. Myöhemmin nyt aikuisena ostin itselleni muistoksi koko sarjan. Rakkaus elokuviin on säilynyt ja nykyelokuvista on vaikea sanoa, mikä on suosikki, niitä on todella paljon, mutta leffateattereita todella vähän. Silloin 50-luvulla oli teattereita pilvin pimein, kävimme usein Joukolassa ja Imatrassa, sekä Elyseessä Kalevankadulla.