Lahden kaupunginteatterin Keltainen kuu -vauvateatterin neljännessä esityksessä katsomo täyttyi lähes viimeistä paikkaa myöten. Teatterilämpiön yhteen nurkkaukseen on rakennettu katsomo. Sinne mahtuu kolmekymmentä vauvaa ja saman verran aikuisia.
Sisääntulotila on sisustettu värikkäästi. Siellä voi vaihtaa vauvalle vaipat, imettää tai vaikka lämmittää vauvanruokaa mikrossa.
- Meitä oltiin heti ovella vastassa ja sen jälkeen esiteltiin paikkoja. Se tuntui hienolta, sanoo 11 kuukauta vanhan Stellan äiti Rosa Grönlund.
Näyttelijä Eeva-Kirsti Komulaisen mukaan vauvat keskittyvät 25 minuuttia kestävään esitykseen hämmästyttävän intensiivisesti.
Kun nokkahuilu alkoi soida, vauvat aivan hypnotisoituivat.
Anneli Willman
- Moni ei varmaan tulisi ajatelleeksi, että noin pieni ihminen ottaa vastaan niin keskittyneesti esityksen. Mutta yhteinen tilanne ja vuorovaikutus vangitsevat.
Ohjaaja Saana Lavasteen mukaan vauvateatterissa mennään pienten ehdoilla. Itkut eivät haittaa, tärkeintä on rauhallinen ja pakoton tunnelma.
Esityksessä ei ole ala- eikä yläikärajaa, mutta ohjaajan mukaan 6 - 12 kuukauden ikäinen vastaanottaa esityksen ehkä parhaiten.
Maagista soittoa
Mumminsa Anneli Willmanin kanssa esitystä katsomaan tullut, 2,5 vuotias Miriam Willman tunnisti esityksestä nokkahuilun. Hänellä itselläänkin on sellainen, vaikka pieni.
- Kun nokkahuilu alkoi soida, vauvat aivan hypnotisoituivat. Ja joku nauroi ihan ääneen, se oli ihanaa, kertoo Anneli Willman.
Keltainen kuu -esitys johdattelee katsojat hienovaraisesti vajaan puolen tunnin aikana myös arkisempien aiheiden äärelle, kun vauvaa mallaava keltainen pesuvati hymynaamoineen ei tahdo nukkua, riekkuu vain.
Esityksen jälkeen on mahdollista keskustella esityksestä tai vaikkapa nauttia vauvakahvilan tarjoiluista.
- Yhteisöllisyys on tärkeää ja se, että myös muilla on samanlaisia kokemuksia vanhemmuudesta, jaksamisesta ja yövalvomisista, toteaa yleisötyöntekijä Tytti Jäppinen.
Samaa mieltä on Terhi Hentilä. Hän katsoi esityksen nauravaisen Kalle-poikansa (10 kk) kanssa.
- Tulin ilman ennakko-odotuksia ja kokemus oli hyvä. Tunnistin tilanteen omasta elämästä. Se kolahti, että noinhan se meilläkin joskus menee ja Kalle voittaa äidin 6 - 0, hän kertoo.