Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

Maitoautoon ei tankata huonoa maitoa

Maidon matka lehmästä jääkaappiin on pitkä. Maitoauton kuljettaja on kylmäketjussa yksi tärkeimmistä lenkeistä, koska hänen vastuullaan on tehdä ensimmäinen maidon vastaanottotarkistus. Huonoa maitoa ei kuitenkaan pääse auton säiliöön kuin ani harvoin - eikä sekään päädy koskaan elintarvikekäyttöön.

Maitoautonkuljettaja Heikki Haapa-aho
Kuva: Pasi Takkunen/Yle
  • Päivi Rautanen
  • Mirva Ekman

Maitoauto on tuttu vastaantulija kyläteillä. Pelkästään Osuuskunta Maitosuomen jäsentiloilla (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Häme, Etelä-Savo ja ruotsinkielinen Pohjanmaa) maitoa tuotetaan nykyään vuosittain yli 370 miljoonaa litraa. Siinä riittää keräämistä.

Jalasjärveläinen Heikki Haapa-aho on ajanut maitoautoa jo 31 vuoden ajan, nyt ilmajokelaisen liikennöitsijä Seppo Niemi-Nikkolan maitoautolla. Osuuskunta Maitosuomella on 15 sopimusliikennöitsijää, joiden autoja noin 70 kuljettajaa ajaa ympäri vuorokauden.

Haapa-aho kiertää työvuoronsa aikana yli 20 tilaa, mutta pienestä kiireestä huolimatta kuljettaja tekee työnsä huolella.

Autoon ei tankata mitä vain maitoa

Maito ei siirry lehmästä maitoautoon aivan noin vain. Kuljettajan rooli on maidonhaussa tärkeä, koska hän tekee käydessään vastaanottotarkastuksen jokaiselle kyytiin otettavalle maitoerälle.

– Tarkastukseen kuuluu kylmäketjun tarkistaminen, eli se, että maito on jäähdytetty tavoitetasolle. Kuljettaja myös tarkistaa, että maito on kaikilta osin hyvälaatuista, ja tekee myös silmämääräisen arvion maidosta, sekä maitoa myös haistellaan, että se on kunnossa. Ei maisteta kuitenkaan, kertoo Osuuskunta Maitosuomen kenttäpäällikkö Olavi Koskimäki.

Jokaisesta noutoerästä otetaan myös nykyisin mukaan maitonäyte, jota ei kuitenkaan tutkita aina, mikäli maitoauton kuormanäyte on kunnossa. Kokonaisia maitosäiliöllisiä menee kuitenkin todella harvoin hukkaan, selvittää Koskimäki.

– Näitä tulee vain muutaman kerran vuodessa ja ihan yksittäistapauksia. Tapaukset jäljitetään aina, ja jos erässä on jotakin poikkeavaa, se toimitetaan hävitettäväksi. Poikkeava maito ei mene ollenkaan elintarvikekäyttöön.

Maitoauton kuljettajat tulevat tutuiksi

Heikki Haapa-aho kaartaa aamun toiselle tilakäynnille Saarijärven tilalle Jalasjärven Koskuelle. Maito haetaan tilalta meijerille joka toinen päivä, joten maitokuski tulee tilan isäntäväelle hyvinkin tutuksi. Maitoauto ei aja minuuttiaikataulua, mutta kahvitella ei kuljettajan mukaan yleensä kerkeä. Kuulumisia ehtii kuitenkin vaihtaa.

– Aika vähänhän me maidosta puhutaan, vaihdetaan kuulumisia, ja mitä muuta on tapahtunut, hymyilee tilan isäntä Rauno Saarijärvi.

– Joka kerta käydään kuskin juttusilla, jos vain kotona ollaan, emäntä Tuula Saarijärvi jatkaa.

Tuula Saarijärven mukaan kuljettajan maidon laatutarkkailut eivät jännitä, sillä tilan täytyy huolehtia laadusta jo omaan tankkiin lypsäessään.

– Ei sinne meijerille kannata kakkosluokan maitoa lypsää, Tuula Saarijärvi toteaa.

Kun Heikki Haapa-aho siirtää maidot Saarijärven tilatankista säiliöautoon, mittari näyttää 583 litraa.

– Olen ihan tyytyväinen. Monta hiehoa on  juuri poikinut, emäntä toteaa maitomäärästä.

Saarijärven tilalla on viitisentoista lehmää. Tilanpito jatkunee emännän arvion mukaan vielä muutaman vuoden.