Torakoita tihkuu seinien raoista ja lattialistojen takana kuhisee lutikoita. Havaintoja tulee entistä useammin, sillä tuholaisten määrä Suomessa on lisääntynyt.
– Totta se on. Tuholaisten määrä kasvaa etenkin kaupungeissa. Niitä esiintyy entistä useammin esimerkiksi hotelleissa ja kerrostaloissa, toteaa luonnonvarakeskuksen tarkastaja Bengt Lindqvist, joka on saapunut Lahteen, Koulutuskeskus Salpaukseen kouluttamaan tuholaistorjujia.
Aiemmin tuholaistorjuntaa tarjoavat yritykset ovat lähettäneet työntekijöitään ulkomaille kouluttautumaan. Nyt alan koulutus standardisoidaan ja sertifioidaan Suomessa.
– Asia on noussut esille muun muassa kauppaneuvotteluissa. Esimerkiksi USA:ssa elintarvikkeiden tuonnissa edellytetään, että valmistusmaan elintarviketuotantolaitosten tuholaistorjunta on standardisoitu. Koulutus helpottaa suomalaistuotteiden vientiä, sanoo Lindqvist.
Jatkossa tuholaistorjujien on osoitettava pätevyytensä tutkinnon avulla ja ilmoittauduttava Turvallisuus- ja kemikaaliviraston(Tukes) rekisteriin.
Uudet vaatimukset johtuvat kemikaalilain uudistuksesta. Ammattimaisessa tuholaistorjunnassa käytettävien torjunta-aineiden eli biosidien käyttö tulee myös luvanvaraiseksi.
Koulutuskeskus Salpaus on tällä hetkellä ainoa oppilaitos Suomessa, joka järjestää tuholaistorjunnan koulutusta.
Vaatimukset koskevat myös alalla vuosia toimineita
Lakimuutos koskee sekä niitä tuholaistorjujia, jotka ovat jo toimineet alalla vuosia että niitä, jotka ovat vasta aloittamassa.
Tulevaisuudessa kaikki alan ammattilaiset ovat saaneet peruskoulutuksen.
Kaisa Takamaa
– Jatkossa työ on luvanvaraista. Jos on ollut alalla ammattilaisena yli kolme vuotta, riittää, että suorittaa kirjallisen kokeen. Alle kolme vuotta alalla olleiden täytyy suorittaa lisäksi myös käytännön koe, selvittää opettaja Kaisa Takamaa Salpauksesta.
Ensimmäiset kokeet järjestetään tänä keväänä toukokuussa. Aluksi tavoite on se, että jokaisesta alan töitä tekevästä yrityksestä löytyy tutkinnon suorittanut henkilö. Tutkinto on voimassa viisi vuotta kerrallaan.
– Tulevaisuudessa kaikki alan ammattilaiset ovat saaneet peruskoulutuksen.
Suomalainen on hygieniatietoinen
Tuholaistorjunnan ammattilaisten kysyntä on kasvanut viime vuosina, sanovat kouluttajat.
Suomalaiset ovat tarkkoja ympäristön siisteyteen liittyvissä asioissa, ja kutsumattomista vieraista otetaan heti selvää.
– Täällä osataan tunnistaa tuholaiset ja niiden hävittämiseen suhtaudutaan vakavasti, eli ammattitorjuja kutsutaan hanakasti paikalle, sanoo Lindqvist.
Täällä osataan tunnistaa tuholaiset ja niiden hävittämiseen suhtaudutaan vakavasti.
Bengt Lindqvist
Torakasta ja lutikasta kertovat kauhutarinat ovat uponneet otolliseen maaperään, sillä yhden torakan näkeminen voi johtaa laajamittaiseen hävitysoperaatioon. Se taas voi tulla taloyhtiölle kalliiksi ja asukkaille hankalaksi.
– Jos torakoita tai lutikoita löytyy kerrostaloasunnosta, lähimmät naapuriasunnotkin täytyy tutkia. Aika usein päädytään useisiin rappukäytäviin ulottuvaan operaatioon.
Torakka tuo esiin kulttuurien väliset erot
Kaikissa kulttuureissa tuholaisiin ei suhtauduta yhtä tiukasti kuin Suomessa.
– Niissä maissa, joissa elintaso on alempi ja kulttuuri erilainen kuin meillä, torakan näkemiseen voidaan suhtautua hyvinkin välinpitämättömästi. Se kostautuu ajan kuluessa, sanoo Lindqvist.
Tuholaiskanta saattaa moninkertaistua, ennen kuin ongelmaan havahdutaan.
Torakka lisääntyy nopeasti.
Bengt Lindqvist
– Torakka lisääntyy nopeasti. Tuloksena on yleensä paljon suurempi operaatio verrattuna siihen, että asiaan olisi tartuttu ensihavainnon jälkeen.
Päivi ja Artokin tulivat koulun penkille
Koulutuskeskus Salpauksen luokassa Lahdessa käy kiihkeä supina, kun tuholaistorjuntakurssilaiset tutkivat mikroskoopeilla kouluttajien paikalle tuomia tuholaisnäytteitä.
– Vanhoja tuttuja, huokaisee Turusta tullut Päivi Pasanen katsoessaan lutikkaa ja muita ötököitä mikroskoopilla.
– Olen töissä siivousfirmassa ja siivoamme paljon kaupungin vuokra-asuntoja. Siellä näkee tuholaisia jatkuvasti. Tulin kurssille parantaakseni ammattitaitoani, sanoo Pasanen.
Pöytyläinen Arto Pasuri on puolestaan kiinnostunut hiirien ja rottien torjunnasta.
– Työskentelen maatalousalan yrityksessä ja joudumme pohtimaan erityisesti jyrsijöiden torjuntaa eläintiloilla. Työ on sikäli mielenkiintoista, että se ei lopu koskaan. Aina jostain tulee lisää hiiriä ja rottia, eikä tässä työssä voi koskaan olla liian valmis, naurahtaa Pasuri.