Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

Asiantuntijat: Tuottavuus tulee työtavoista, ei työntekijän selkänahasta

Työpäivän pidennys ei välttämättä tuo lisää tulosta työhön. Sen sijaan nykyisiä työtapoja voisi muuttaa sujuvammiksi. Sen myötä työstä voi tulla aiempaa mielekkäämpää työntekijällekin.

Aamu-tv:ssä pohdittiin, voisiko hallitusneuvottelija Juha Sipilänkin peräänkuuluttaman tuottavuushypyn toteuttaa työn tehokkuutta kasvattamalla. Studiossa keskustelivat tutkimusjohtaja Anna-Maija Kirkkari TTS Työtehoseurasta ja muutoskonsultti Marc Moberg muutos- ja valmennusyhtiö Trainer's Housesta. Kuva: Yle
  • Päivi Dahl

Hallitustunnustelija, keskustan Juha Sipilä on esittänyt, että kilpailukyvyn parantuminen edellyttää viiden prosentin tuottavuushyppyä. Työtuntien määrän kasvattamista on väläytelty yhdeksi ratkaisuksi.

Maanantain aamu-tv:ssä vierailleet tutkimusjohtaja Anna-Maija Kirkkari TTS Työtehoseurasta ja muutoskonsultti Marc Moberg Trainer's Housesta korostavat työtuntien lisäämisen sijasta työtapojen muutosta. Jos pidennetään päivää puolella tunnilla, se ei välttämättä ole tehokasta työaikaa.

Tuottavuutta tulee lisää tekemällä asioita fiksummin, sanoo Anna-Maija Kirkkari.

–  Monta kertaa sokeudutaan omalle työlle ja tehdään vain niin kuin totuttu. Mutta onko kaikki oikeassa järjestyksessä, voisiko jossain yksinkertaistaa asioita? Kehittämishankkeissa on saatu hyviä tuloksia, 10–30 prosenttia ihan tekemättä mitään investointeja, kun työn eri vaiheet sopivat toinen toisiinsa, työketju kulkee saumattomasti. Ei tule tarpeettomia odotusaikoja, toteaa Kirkkari.

Tarkoitus on helpottaa työn tekemistä

Konsultti voi olla avuksi pyrittäessä tarkastelemaan työtä ulkopuolisen silmin, mutta monesti työntekijät pystyvät kehittämään työtään itsekin. Työyhteisöissä kannattaa tarkastella, onko työketjussa töitä, joita ei tarvitsisi ollenkaan tehdä, tai jotka kannattaisi tehdä toisin. Samalla työntekijäkin alkaa kokea työnsä mielekkäämmäksi.

– Tuottavuuden nostamisella on huono kaiku. Tulee ajatus siitä, että revitään kaikki työntekijän selkänahasta. Useimmiten ne ratkaisut ovat kuitenkin työtä helpottavia, jopa työturvallisempia ja ergonomisesti tai muuten parempia, muistuttaa Kirkkari.

Esimiestyöstä on paljon kiinni, vaikka työntekijällä on myös oma vastuunsa. Työn johtamisen merkitystä ei voi kiistää.

– Esimerkiksi esimiestyössä voisi olla malli, jossa esimiesten tulee vaikka soittaa sairaslomalle jääneelle työntekijälle. Ilmaista kiinnostuksensa soittamalla perään onko kaikki hyvin. Näin sairaslomat lyhenevät. Tämäntyyppisellä toiminnalla saa vuositasolla säästöä, sanoo Moberg.