Yle Pohjois-Karjalan luontochat innosti lukijoita kysymään haastaviakin kysymyksiä asiantuntijoilta. Esimerkiksi nimimerkki Sirpa halusi tietää, millainen hyttyskesä on tulossa.
– Hyttysmäärien ennustaminen on äärimmäisen hankalaa, koska tilanne saattaa muuttua nopeasti, esimerkiksi parin viikon kuivuuskauden takia. Yleisesti ottaen sääskiä tulee paljon, jos on pitkään lämmintä ja kosteaa, koska niiden toukat elävät vedessä, Itä-Suomen yliopiston evoluutioekologianapulaisprofessori Tommi Nyman kertoo.
Hyönteiset kiinnostivat keskustelussa enemmänkin: kysyjä aprikoi, vaikuttaako ilmastonmuutos hyönteislajien määrään.
– Varmasti näin. Pelkästään uusia perhoslajeja on havaittu Suomesta yli 100 viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näistä osa on vakiintunut maassamme ja tavataan säännöllisesti. Sekä näille, että muille hiljattain havaituille uusille hyönteislajeille on tyypillistä, että ne ovat levinneisyydeltään keskieurooppalaisia, mikä heijastelee ilmastomme lauhtumista, Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Jaakko Pohjoismäki vastaa.
Kuoleeko kasvi vanhuuteen?
NimimerkkiPistäjälähetti asiantuntijoille mielenkiintoisen kysymyksen: Jos kasvista ottaa pistokkaan ja siitä kasvattaa taas kasvin, josta ottaa pistokkaan ja tästä kasvattaa kasvin, josta ottaa pistokkaan, jne. Kuinka kauan tällaista voi jatkaa ennen kuin kasvi kuolee vanhuuteen?
Tähän mielenkiintoiseen kysymykseen ei ole helppo vastata yksiselitteisesti.
Markku Keinänen
– Tähän mielenkiintoiseen kysymykseen ei ole helppo vastata yksiselitteisesti. Varmin vastaus saataisiin kokeilemalla, mutta siinä saattaa aika käydä pitkäksi. Todennäköisesti pistokkaiden ottamista voidaan jatkaa hyvinkin pitkään, mutta kasviin kertyy periaatteessa geneettisiä muutoksia, joiden voidaan ajatella vähentävän sen elinvoimaa. Monet kasvit lisääntyvät luonnossakin kasvullisesti, eli ikäänkuin pistokkaista, joten kovin haitallista tai nopeaa tuollaisten muutosten kertyminen ei ole, Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Markku Keinänen vastasi.
Kasveista kysyttiin myös, miksi leskenlehti on kevään ensimmäinen kukka.
– Jonkun on aina oltava ensimmäinen, myös tässä asiassa. Leskenlehden kanssa tästä kunniasta kilpailee muutama muukin kasvi, joista lehtojen kauniisti kukkiva pensas, näsiä, kukki samoihin aikoihin, mutta on huomattavasti harvinaisempi. Vaatimaton, mutta yleinen kevätpiippo on myös varhaisimpia kukkijoita. Varhaisesta kukinnasta on etua ainakin pölyttäjien huomiosta kilpailtaessa. Leskenlehti on tehnyt kukan nuppunsa valmiiksi jo syksyllä, joten se on valmiina heti keväällä, yliopistotutkija Markku Keinänen toteaa.
Peltikatto rullalle ampiaispesän vuoksi?
Luontochatissä kysyttiin useita kysymyksiä linnuista, esimerkiksi ovatko Suomessa esiintyvät peltopyyn alalajit risteytyneet keskenään? Jos ovat, voivatko risteytykset saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä?
Peltopyy on esimerkki siitä, miten ihminen voi istutuksilla tehdä korvaamattomia vahinkoja lajille.
Hannu Lehtoranta
– Peltopyyn rodut kyllä risteytyvät. Aikoinaan Suomeen tuotiin Euroopasta eteläistä rotua, joka risteytyi Suomeen Kannaksen kautta tulleen rodun kanssa. Tätä pidetään yhtenä syynä siihen, että peltopyy on vähentynyt. Pohjois-Karjalasta laji hävisi 1980-luvulle tultaessa. Risteymien talvenkesto huononi ja kanta kääntyi laskuun. Peltopyy on esimerkki siitä, miten ihminen voi istutuksilla tehdä korvaamattomia vahinkoja lajille, Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Lehtoranta kommentoi.
Ampiaiset olivat tehneet pesän erään kysyjän mökin aittarakennuksen kattopellin alle. Kysyjä aprikoi, onko mahdollista, että ampiaispesä vääntää kattopellin reunaa.
– Ampiaiset rakentavat pesänsä kerros kerrokselta paperimassasta, joten ampiaiset eivät varmaan ole kattopeltiä vääntäneet. Omien kokemusteni perusteella veikkaisin syypääksi talvista lumikuormaa, apulaisprofessori Tommi Nyman vastaa.
Tunteeko muurahainen kipua?
NimimerkkiEvahalusi tietää, tunteeko muurahainen kipua, jos sen nitistää sormissaan.
Ilman muuta kyyn pitäisi olla rauhoitettu!
Tommi Nyman
– "Kipu" on terminä vähän filosofinen. Emme tiedä, miltä muurahaisesta oikeasti tuntuu. Hyönteiset aistivat epämiellyttävyyden tunnetta ja niitä voidaan käyttää jopa koe-eläiminä tutkittaessa kipulääkkeiden toimivuutta. Nutistettaessa muurahaisesta varmasti tuntuu ikävälle, mutta ei voi ottaa kantaa, onko tämä kipua siinä mielessä kuin ihminen mieltäisi, Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Jaakko Pohjoismäki vastaa.
Nimimerkki Jope halusi tietää, miksi kyytä ei ole rauhoitettu Suomessa.
– Siinäpä hyvä kysymys, ilman muuta kyyn pitäisi olla rauhoitettu! Asiasta on tekeillä kansalaisaloite eduskunnalle, Itä-Suomen yliopiston evoluutioekologian apulaisprofessori Tommi Nyman kommentoi.