Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n mukaan työmarkkinoilla on nähtävissä alkuvuonna pieniä valonpilkahduksia.
– Yt-neuvottelujen piiriin joutuvien määrä on laskenut, SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen sanoo.
SAK kerää säännöllisesti tietoja yhteistoimintaneuvotteluista. Tammi–huhtikuun tilaston mukaan yt-neuvotteluissa oli tuolloin noin 35 700 ihmistä eli yli 11 000 vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.
– Huonot ajat menevät yleensä niin, että aluksi vienti sakkaa ja sitten palvelut. Tänä vuonna ei ole nähtävissä mitään sellaista, että yt-neuvottelut painottuisivat joko vientiin tai palveluihin. Se voi kertoa siitä, että tilanne alkaa elpyä, Tukiainen lisää.
Yle Uutiset kokosi alle alkuvuoden laajimpia yt-neuvotteluja. Grafiikkaan on otettu mukaan vähintään 342 työntekijää koskevat yt-neuvottelut ja niiden lopputuloksena irtisanottujen tai sitä odottavien määrä. Osassa yt-yrityksistä neuvottelut olivat jutun tekohetkellä toukokuussa kesken, eikä niitä siksi ole mukana.
Yksittäisistä yrityksistä tai organisaatioista mielenkiintoisia ovat muiden muassa metsäyhtiö UPM-Kymmene Oyj ja työ- ja elinkeinoministeriö TEM. UPM-Kymmene laajensi alun perin runsasta kolmeasataa työntekijäänsä koskevia yt-neuvotteluja tuhannella ja aikoo irtisanoa ainakin 277 työntekijää. TEM puolestaan ilmoitti, että vähennystarve olisi 700, mutta se on vaihtoehtoisin järjestelyin päätynyt irtisanomaan 121 työntekijää. Irtisanomiset tehdään pääosin ELY-keskuksista ja hajautetaan eri puolille maata.
SAK: Vielä ei kannata juhlia
Vaikka yt:t ovat tänä keväänä aiempaa harvemman riesa, SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen toppuuttelee innostumasta liikaa: Esimerkiksi yritysten ilmoittama vähennystarve on alkuvuonna hieman kasvanut vuoden takaisesta. Tukiaisen mukaan tämä saattaa kertoa rakennemuutoksesta, eli työpaikkoja sekä katoaa että syntyy. Lisäksi irtisanottujen määrä on laskenut viime tammi–huhtikuusta vain hivenen ja oli SAK:n tietojen mukaan alkuvuonna 2015 runsaat 3 100.
Työ- ja elinkeinoministeriö puolestaan arvioi toukokuussa julkaisemassaan lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessaan, että Suomen talouden kasvu ei vielä riitä lisäämään kokonaistyöllisyyttä, mutta työllisyyden lasku kuitenkin pysähtyy. Yksittäisistä aloista ennusteessa kerrottiin, että työllisyys kasvaa palvelualoilla, mutta laskee edelleen teollisuudessa ja rakentamisessa.
Tieto irtisanoo ja palkkaa samaan aikaan
Yksi esimerkki rakennemuutosta läpikäyvistä yrityksistä on it-palveluja tarjoava Tieto. Alkuvuonna käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena yhtiö aikoo irtisanoa 435 työntekijää, esimerkiksi perinteisiä it-osaajia. Irtisanomiset kohdentuvat pääkaupunkiseudulle. Samaan aikaan Tieto etsii uutta osaamista kahteen viime vuonna perustettuun yksikköönsä, joista toisessa keskitytään digitaaliseen asiakaskokemukseen.
– Meille on tullut sata uutta ihmistä sekä talon sisältä että ulkoa, yksikön johtaja Mikko Leinonen kuvailee kasvuvauhtia.
Leinosen mukaan Suomen lisäksi eri Pohjoismaissa toimivan yksikön tavoitteena on kasvaa nopeammin kuin markkinat, jotka paisuvat 15–20 prosenttia vuodessa.
Vastaavaa toimialan sisäistä liikehdintää on esimerkiksi pankkialalla.
– Pankeille rekrytoidaan erilaista osaamista, toimitusjohtaja Marja Pylkkänen Monster-rekrytointisivustoa pyörittävästä Alma Career -yhtiöstä sanoo.
– Esimerkiksi meillä Nordean haut ovat tällä hetkellä pitkälti it-puolen hakuja, mitä ei ole totuttu mieltämään tyypillisiksi pankkialalle.
Pylkkäsen mukaan erityisesti hoiva- ja myyntialat vetävät suhdannekuopasta huolimatta ja kokonaiskuva on hieman aiempaa toiveikkaampi.
– On paljon kausityöpaikkoja. Keväällä tilanne on aina vähän parempi, mutta kaikkiaan tarjontaa ei ole siinä määrin kuin ennen taantuman alkua.
Alkuvuonna toivoa paremmasta on myös herättänyt Metsä Groupin ilmoitus perustaa biotuotetehdas Keski-Suomeen Äänekoskelle. Tosin investoinnin laajoja vaikutuksia työllisyyteen joudutaan tovi odottamaan, vaikka rakennusprojekti on polkaistu käyntiin.
Metsä Group kertoo internetsivuillaan, että tehdas työllistää sen rakennusaikana noin 6 000 ja valmistuttua parin vuoden kuluttua suoraan noin 200 ihmistä.