Jos asunnosta löytyy torakka, kannattaa kutsua ammattilainen paikalle. Torakka on elintarviketuholainen, joka voi levittää tauteja.
Se pysyttelee päivät pimeissä piiloissa esimerkiksi putkistoissa, ja lähtee illan hämärtyessä liikkeelle. Torakka voi piiloutua myös tavaroihin, mikä on otuksen todennäköinen leviämistapa.
– Torakoita voi olla oikeastaan kaikkialla missä on ihmisiäkin. Useimmiten ne kuitenkin paljastuu melko nopeasti, kun iltaisin alkaa rapinaa kuulumaan, sanoo museomestari Veikko Rinne Turun yliopiston eläinmuseosta.
Torakan mukana voi levitä vakaviakin tauteja, mm. ripulia.
Metsätorakka voi aiheuttaa väärän hälytyksen
Torakantorjuntakeikat eivät ole 1990-luvun jälkeen lisääntyneet, kertoo Lounais-Suomessa ja länsirannikolla tuholaistorjuntaa tekevä Pertti Leinonen.
Sen sijaan vääriä hälytyksiä tulee nykyään enemmän kuin ennen. Syynä on Internet, Leinonen arvelee kolmenkymmenen vuoden kokemuksella.
– Ihmiset selaavat nettiä ja alkavat kuvitella kaiken näköistä, hän sanoo.
Väärissä hälytyksissä kyse voi olla luonnonvaraisista torakoista, joita Suomessa on kaksi lajia: metsätorakka ja lapintorakka. Ne saattavat eksyä myös sisälle, vaikka eivät sinne erityisemmin halaja.
Yleisin laji on russakka
Tuholaisiksi laskettavia torakoita on useita lajeja. Yleisin laji on russakka. Harvinaista TV-torakkaakin Leinosen mukaan löytyy vielä, vaikka sen suosimat putkitelkkarit alkavat olla historiaa. Laji toki viihtyy muuallakin lämpimässä.
– TV-torakka on hankala, koska sen lisääntymiskierto on melkein vuoden mittainen. Tarvitaan aika pitkä seuranta, että voi luvata torakan hävinneen kokonaan.
Nimensä TV-torakka sai Ruotsissa, jossa se löydettiin television sisältä. Sen virallinen suomen kielinen nimi on ranskan torakka.
Tarinat pitävät osin paikkansa
Torakoiden sitkeydestä kerrotaan hurjia tarinoita. Niiden sanotaan esimerkiksi elävän ilman päätä.
Museomestarin mukaan vipeltäjien sitkeys liittyy lähinnä siihen, että ne ovat hyönteisiä.
– Oikeastaan kaikki hyönteiset voivat elää hetken aikaa, vaikka niiltä joitain ruumiinosia irtoaa. Käytännössä päätön torakka ei pysty enää lisääntymään ja tulemaan toimeen, hän sanoo.
Tarinat torakan sitkeydestä voivat johtua myös siitä, että se voi olla viikkoja ilman vettä ja ruokaa. Ja silloin kun torakka syö, vatsantäytteeksi kelpaa melkein mikä vain.
– Ne voi syödä vaikka postimerkin liimaa, jollei mitään muuta ole tarjolla.
Kanta ei ole kasvussa
Torakoiden määrä näyttää vakiintuneen Suomessa. Soittokierros suurimpiin Turkulaisiin isännöintiyrityksiin kertoo, että torakoihin törmätään hyvin harvoin.
– Torakat on nykyään helppo torjua. Ammattilaisilla on sellaiset aineet, että ne tehoaa, sanoo Pertti Leinonen.
Myös eläinmuseoon tulee tunnistettavaksi torakoita melko harvoin. Näytteistä noin puolet ovat kotimaisia lajeja.
– Tuholaisiksi laskettavia russakoita ja amerikan torakkaa tulee muutaman kerran vuodessa, sanoo museomestari Veikko Rinne.