Lomalle lähtiessä lääkehankinnat kannattaa tehdä hyvissä ajoin ja varautua itselle tärkeiden lääkkeiden mahdollisiin toimitusvaikeuksiin.
Esimerkiksi paljon käytettyjä verenpaine- ja mielialalääkkeittä hakeva asiakas ei välttämättä saakaan samantien lääkärin reseptiin kirjaamaa lääkettä.
– Yliopiston Apteekin Helsingin keskustan myymälässä näin käy miltei päivittäin jollekin asiakkaalle, johtava proviisori Laura Ahonen kertoo.
Jos lomalento lähtee seuraavana aamuna kello seitsemän, niin apteekkiin ei kannata rynnätä vasta edellisiltana. Mikäli lääke on loppu apteekin varastosta, sen voi vielä ehtiä hakea toisesta apteekista tai vaihtaa rinnakkaislääkkeeseen.
– Mutta jos lääke on loppunut tukusta, niin tyypillisesti toimituskatkokset kestävät päiviä tai viikkoja, johtava proviisori Ahonen muistuttaa.
Suomi riippuvainen lääkkeiden tuonnista
Lääkealan saatavuusongelmat juontavat reilun viidentoista vuoden taakse.
– Euroopan lääkevalmistuksen prosessi hajautui tuolloin eri puolille maailmaa. Lääkemassa valmistetaan yhdessä maassa, pillerit puristetaan kasaan toisessa, tabletit päällystetään kolmannessa ja pakataan neljännessä maassa, johtaja Eija Pelkonen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta kuvaa alan rajua kansainvälistymistä.
Globaalit lääkemarkkinat ovat johtaneet siihen, että häiriötilanne valmistuksessa, esimerkiksi raaka-aineen loppuminen, pakkauskoneen rikkoutuminen tai tulipalo tehtaalla, voi romahduttaa koko tuotannon ja jakelun pitkäksikin aikaa.
Ennen pitkää tämä näkyy lääkepulana suomalaisapteekkien hyllyissä, sillä pienenä ja syrjäisenä markkinana Suomi ei ole lääkejättien jakelulistojen kärjessä.
Myös apteekkien valikoima on kasvanut, johon on syynä muun muassa rinnakkaisääkkeiden suuri määrä. Etenkään yksittäiset apteekit eivät pysty pitämään varastoissaan kaikkia vaihtoehtoja.
Lääkkeitä on varastossa kriiristilanteita varten, vaikka apeekeista lääkkeet loppuisivat
Aivan kokonaan lääkkeet eivät pääse Suomesta loppumaan, vaikka toimituskatkot venyisivät kuukausien mittaisiksi.
– Suomessa meitä on vielä suojannut 1930-luvulla kriisiaikoja varten perustettu velvoitevarastointijärjestelmä.
– Vaikka lääke olisi loppunut tukusta ja apteekkien varastoista, niin velvoitevarastointilaki tuo meille joustavuutta. Saatavuusongelmat eivät näin heijastu Suomessa yhtä näkyvästi kuin muualla Euroopassa, lääkealan toimijoiden valvontaa johtava Eija Pelkonen Fimeasta sanoo.
Lain mukaan Suomessa varastoidaan muutaman kuukauden tarpeiksi esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien lääkkeitä sekä kipu-, reuma- ja kuumelääkkeitä. Varastoitavien lääkkeiden listaa voidaan täydentää, jos tietyissä lääkeryhmissä esimerkiksi antibiooteissa on jatkuvia saatavuusongelmia.
Varastointivelvollisia ovat muun muassa lääketehtaat, lääkkeiden maahantuojat, terveyskeskukset ja sairaalat.
Ongelmat saatavuudessa voivat poistaa lääkkeen myynnistä
Lääketeollisuudessakin on tiedostettu, että kuluttajat reagoivat kukin tavallaan lääkkeiden tilapäiseen loppumiseen.
–Toiselle lääkkeen vaihto rinnakkaisvalmisteeseen tai sen haku toisesta apteekista sopii. Toiselle jo pelkkä lääkkeen odottaminen voi käydä vaaralliseksi ja lääkevaihto vielä vaarallisemmaksi.
– Esimerkiksi yksin asuvalle vanhukselle lääkäri voi kirjoittaa reseptiin vaihtokiellon, jos rinnakkaislääkkeen pakkaus on kovin erikokoinen tai kapseli eroaa vahvuudeltaan alkuperäisestä. Nämä seikat saattavat hämmentää iäkästä asiakasta ja aiheuttaa näin turvallisuusriskin, Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Merikallio toteaa.
Jos lääkärin määräämää lääkettä ei ole saatavilla, ja sitä ei turvallisuussyistä voi tai ei muuten halua vaihtaa tarjolla oleviin rinnakkaislääkkeisiin, niin odotusajat vaihtelevat.
Fimean verkkosivuilta voi käydä katsomassa, onko oma lääke ilmoitettu saantihäiriölistalle. Tälläinen tilapäinen häiriö ei saa kestää yli yhdeksää kuukautta. Sen jälkeen lääke on vedettävä pois myynnistä.