– Software Innovationin osto on tärkeä askel Tiedolle, sanoo Tiedon toimitusjohtaja Kimmo Alkio.
Norjalaisyhtiön avulla Tieto odottaa vahvistavansa asemiaan muun muassa julkisen sektorin digitalisaatiohankkeissa.
Samalla kaupan odotetaan kiihdyttävän yhtiön kasvua Norjan lisäksi muissa Pohjoismaissa. Tiedolle norjalaisloikka on merkityksellinen myös siksi, että vuosia kestäneen laihdutuskuurin jälkeen yhtiö on vihdoin ostoksilla.
Tiedon väki alkoi vähentyä rajusti kolmisen vuotta sitten, kun yhtiö ilmoitti vetäytyvänsä esimerkiksi Saksasta, Espanjasta ja Iso-Britanniasta. Yhtiö päätti keskittyä Pohjoismaihin ja kasvaa täällä täyden palvelun taloksi.
Mutkia matkaan toivat heikot taloudelliset ajat ja koko alan rakennemuutos. Digitalisaatio muutti koko alan ansaintalogiikkaa viemällä esimerkiksi palvelut kovista paketeista pilveen.
– Yritysten ei tarvinnut enää ostaa etukäteen kasvunvaralla mitoitettua ohjelmistopakettia ja maksaa vielä erikseen ylläpidosta vaan pystyivät ostamaan saman palvelun vaikka vain yhdelle työntekijälle mitoitettuna ja maksaa sitä pikkuhiljaa myyjälle, kuvailee alaa seuraava seniorianalyytikko Hannu Rauhala OP:stä.
Palvelun tarjoajat puolestaan menettivät tuloja samalla, kun joutuivat investoimaan konesaleihin ja uusiin osaajiin. Piti palkata mm. ratkaisuarkkitehtejä ja digikonsultteja.
– Kannattavuus oli koetuksella isoillakin toimijoilla kuten SAP:illa, Oraclella, Microsoftilla ja IBM:llä, Rauhala luettelee.
Kasvun perässä
Tiedolla palveluiden ja osaamisen uudistaminen on näkynyt ulospäin lähinnä väen vähennyksiä. Esimerkiksi tammikuussa kerrottiin 840 työntekijän vähennyksistä. Heistä Suomessa uuden työn hakuun joutuu lähtemään 435.
Samalla kuitenkin ilmoitettiin, että Tieto palkkaa satoja uusia työntekijöitä uusille osaamisalueille Pohjoismaihin vielä tänä vuonna. Tosin uusia työntekijä palkataan yhä enemmän myös "suotuisan kustannustason maihin" kuten Intiaan, Puolaan tai Baltian maihin. Yhtiön tammi-maaliskuun osavuosikatsauksesta selviää, että Tiedolla on 13 500 työntekijää, joista lähes puolet työskentelee näissä maissa. Suomessa Tiedolla on noin 4000 työntekijää.
– Tällä alalla tuotekehitykseen liittyy paljon testausta, mikä on rutiinityötä ja ulkoistettu yleensä halvempiin maihin, arvioi OP:n Rauhala alaa yleisesti.
– Kyllä siellä tehdään myös kehitystyötä, kertoo viestintäjohtaja Kia Haring Tiedolta.
Tieto suuntaa kasvaville markkinalohkoille kuten digiratkaisuihin, joissa esimerkiksi pankit ja kauppa voivat tarjota asiakkailleen paremman käyttäjäkokemuksen kaikissa palvelukanavissa.
Tieto investoi myös teolliseen internetiin ja pilvipalveluihin sekä tietenkin sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen asioinnin kehittämiseen. Pohjoismaiden ikäihmisiä varten pitää luoda kustannuksia kutistavia digipalveluja.
Eikä Tieto ole yksin. Alan kansainväliset jätit Accenture, CapGemini ja CGI ovat käyneet läpi samaa muodonmuutosta Suomeenkin rantautuneiden intialaistaustaisen kilpailijoiden kuten TCS:n vauhdittamana.