Kultarannan kasvihuoneella vallitsi kesäkuun puolivälissä kohtuullinen yksituumaisuus, että Suomenkin viranomaisten olisi päästävä pläräilemään sähköposteja nykyistä helpommin ja laajemminkin vakoilemaan verkkoon.
Presidentin kesäresidenssin kasvihuoneella - nykyiseltä nimeltään Akvaariossa - kokoontui presidentti Sauli Niinistön isännöiminen Kultaranta-keskustelujen aikana Tiedustelu, terrorismi ja turvallisuus -työryhmä. Ei jäänyt epäselväksi, että ainakin poliisi ja sotilastiedustelu ajavat vahvasti verkkotiedustelun laillistamista. Kyllä mekin kun muutkin - ruotsalaisetkin.
Tiedusteluammattilaisten mukaan ammattirikollisuuden ja terrorismin seitit ovat niin sykeröiset, että ilman verkkovakoilua niitä ei voi kunnolla selvittää. Nykyinen lainsäädäntö estää suomalaisilta viranomaisilta verkkovakoilun. Perustuslain perusoikeussäännökset ovat pahimpana kantona kaskessa.
Suomen suppeiden vakoilupiirien nestorit muistelevat kaiholla aikaa ennen 1990-luvun perusoikeusvouhotusta. Silloin supo pystyi hoitamaan likaisemmatkin temput ilman, että yhteiskunta erityisemmin legaliteettien perään huuteli. Oi niitä aikoja!
Supon pojat Ratakadullaja pääesikunnan lerppahatut tervehtivätkin ilolla Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan "hallitus esittää säädösperustaa ulkomaantiedustelulle ja tietoliikennetiedustelulle".
Helpommin sanottu kuin tehty. Sen verran varoituksen ääniä Kultarannassakin kuultiin, että tiedustelulainsäädännön kirjoittaminen ei taida onnistua pelkästään perustuslain tulkintaa muuttamalla. Valtiosääntöasiantuntijoiden mielestä näyttää selvältä, että jos sähköposteja ryhdytään availemaan ja verkossa muutenkin laajemmin huseeraamaan, myös perustuslakia on pakko muuttaa. Uusi tiedustelulaki on sen verran rankka proggis, että se ei synny pelkästään oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps) esityksenä, vaan siitä on saatava koko hallituksen yhteinen linjaus.
**Nykyisin poliisi **voi rikkoa perusoikeuksiin kuuluvaa kirjesalaisuutta - jonka piiriin sähköpostitkin kuuluvat - jos se epäilee vakavaa rikosta. Perusteluksi meilien ronkkimiselle ei riitä pelkkä vetoaminen kansalliseen turvallisuuteen. Perustuslaki ei tunne koko kansallisen turvallisuuden käsitettä.
Juristit saivat Kultarannan työryhmässä tulitukea muutamilta poliitikoilta. Siltä suunnalta varoitettiin, että kun tiedustelulakia ryhdytään kirjoittamaan, on syytä varautua tiukkaankin julkiseen keskusteluun perusoikeuksista.
Eikä pelkkä keskustelu riitä. Jos perustuslakia on ryhdyttävä muuttamaan, samalla voi heittää hyvästit toiveelle, että tiedustelulaki saataisiin aikaiseksi tällä vaalikaudella. Normaali perustuslainsäätämisjärjestys vaatii, että laki hyväksytään myös seuraavassa eduskunnassa. Kiireelliseksi julkistaminen tuskin onnistuu, sen verran vastustajia varmasti löytyy nykyisestäkin eduskunnasta.
Hidaste on vakoilumiehille myrkkyä. He haluaisivat säädökset voimaan mahdollisimman nopeasti. Kun pahikset ovat jo aikoja sitten siirtyneet analogisesta digitaaliseen, suomalaistiedustelijoiden on voitava seurata perässä.
Terrorismi ja sen vastainen taistelu on kansainvälistä kilpajuoksua. Niillä kentillä suomalaiset saavat, jos heilläkin on jotain annettavaa. Nykyiset tiedon sirkamansa Suomi saa, kun tarjoaa vaihtariksi vaikkapa sotilaallisen signaalitiedustelun antia esimerkiksi Venäjästä. Verkkovakoilun kautta saisi lisää oravannahkoja vaihtokaupaan ulkomaisten tiedusteluorganisaatioiden kanssa.
Niiltä sitä mehukasta vaihdettavaa löytyykin. Kysykää vaikka Wikileaksilta.
Pekka Ervasti
Kirjoittaja on politiikan erikoistoimittaja