Entistä useampi itäsuomalainen näyttää olevan tyytymätön terveydenhuollon tarjoamaan hoitoon. Selvityksen mukaan potilasasiamiehelle tuli viime vuonna selvästi enemmän yhteydenottoja kuin vuotta aiemmin. Potilasasiamiehen tehtävä on neuvoa esimerkiksi potilasvahinkoilmoituksen tai kantelun tekemisessä.
Viime vuonna Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen alueen potilasasiamieheen otettiin yhteyttä 291 kertaa, kun vuonna 2013 yhteydenottoja tuli 246.
Suurin osa, reilu kolmannes, yhteydenotoista koski hoidon toteuttamista eli sellaisia hoitoon liittyviä epäkohtia, jotka eivät ole aiheuttaneet ainakaan kovin merkittäviä potilasvahinkoja. Usein tyytymättömiä on oltu esimerkiksi siihen, että työssäkäyvä ei ole saanut hoitoaikaa varatuksi kuin päivän tarkkuudella, jolloin puhelinta pitäisi pystyä vahtimaan työn ohessa kello 09–15 välinen aika. Vanhukset tai heidän omaisensa puolestaan ovat usein tyytymättömiä siihen, että toipilas on kotiutettu liian varhain.
Myös hoitovirhettä epäiltiin usein
Toiseksi yleisimmin, noin kuudesosassa tapauksia, asiamieheen otettiin yhteyttä hoitovirheen tai siihen liittyvän epäilyksen vuoksi. Terveyskeskusten potilasvahinkoepäilyt koskivat usein sitä, että potilasta ei ollut lähetetty toivomaansa jatkotutkimukseen ja potilas epäili siksi hoidon viivästyneen. Toinen tyypillinen yhteydenoton syy on laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa olevan potilaan kaatuminen.
Myös tietosuojaan liittyvät asiat kirvoittivat runsaasti yhteydenottoja. Potilaalla on lain mukaan oikeus tarkistaa omat potilasrekisteritietonsa, mutta tarkastusoikeus voidaan myös evätä, jos sen epäillään haittaavan esimerkiksi potilaan hoitoa tai loukkaavan jonkun muun oikeuksia.
Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, miksi yhteydenottojen määrä kasvoi viime vuonna niin huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna.