Perinteikäs Kajaanin Runoviikko käynnistyi keskiviikkona auringonpaisteen helliessä kansaa. Viikko alkoi kaikille avoimella runokaraokella ja Suven runoilijan Pentti Saaritsan runokiven paljastuksella.
Saaritsan omia esikuvia ovat runoilijat Eino Leino ja Aaro Hellaakoski. Myös 1950-luvun modernistit ovat puhutelleet häntä.
– Silloin huomasin, miten vapaamuotoinen runo ei olekaan rytmitöntä. Myös musiikki on mukana kaikessa mitä kirjoitan, vaikka sitä ei kuulekaan. Runouden löytämisestä kiitän kuitenkin äitiäni. Huomasin, että runot ovat jännittävämpiä kuin Pekka Töpöhännän lukeminen, Saaritsa kertoi runokiven paljastustilaisuudessa yleisölleen.
Runoviikon tunnelma vetoaa kävijöihin
Kajaanin Runoviikon kävijämäärä on viime vuosina vakiintunut reiluun 8 000 katsojaan ja kuuntelijaan. Viime vuonna kävijöitä oli jopa yli 9 000. Osa kävijöistä palaa Kajaaniin vuosi toisensa jälkeen.
– Täällä on hyvä tunnelma. En minä runoista paljon mitään ymmärrä, mutta on mukava olla sellaisessa paikassa missä on esittävää taidetta.Runokaraoke on yksi suosikkitilaisuuksistani, yritän käydä aina tässä. Monta kertaa olen myös ajatellut, että olisi mukava osallistua, mutta nyt ensimmäistä kertaa rohkaistuin, kertoo vaalalainen Heikki Kivioja.
Täällä on viime vuosina ollut runoilijoita, jotka ovat olleet tavallaan oman nuoruuteni runoilijoita.
Marja Jänis
– Jännitti kauheasti. En tiedä menikö runo edes oikein, mutta lausuin sen niin kuin muistin, Kivioja lisää.
Tänä kesänä Runoviikolla on useita jopa punan poskille nostattavia aikuiseen makuun olevia esityksiä. Niihin Kivioja ei aio heti suunnata.
– Se oli se Aino, mihin seuraavaksi menemme. Rohkea juttu olisi kyllä mieleen, mutta puoliso ei kuulemma halua lähteä mukaan. Mennään nyt sitten sillä tavalla kuin puoliso haluaa, säilyy sopu näin, Kivioja naurahtaa.
"Saaritsa on oivaltava ja hieno runoilija"
Joensuulainen Marja Jänis kehuu myös Runoviikon tunnelmaa. Hän on vieraillut Runoviikolla useasti, koska hän haluaa käydä itäsuomalaisissa kulttuuritapahtumissa.
– Täällä on viime vuosina ollut runoilijoita, jotka ovat olleet tavallaan oman nuoruuteni runoilijoita. Nyt on Pentti Saaritsa ja viime vuonna oli Aulikki Oksanen, ne tietysti vetävät Kajaaniin, koska niihin liittyy muistoja.
– Luin juuri ennen tänne tuloa Saaritsan runokirjoja, joita löytyy kirjahyllystäni. Oksanen on sellainen hersyvä runoilija ja Saaritsa on puolestaan sisäänpäin kääntynyt, mutta oivaltava ja hieno runoilija, Jänis kertoo.