Keväällä linnut saapuivat maahan tavallista myöhemmin, joten tänä vuonna linnunpöntöissä ja -pesissä on poikasia tavallista myöhemmin. Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen arvioi, että kuluvan kesän pesinnälle voisi antaa arvosanaksi kohtuullinen tai kohtuullinen miinus.
– Pesinnät aloitettiin jälkijunassa, joten onnistumisestakin on vähän vähemmän tietoa kuin mitä tähän aikaan normaalina vuonna olisi. Tämä vuosi kuitenkin tulee olemaan viime kesää parempi. Kyllä tuolla luonnossa on maastopoikueiden ääniä kuultu todella paljon.
Toivasen mukaan myös pesäpönttöjen tarkastuksissa on havaittu, että monien pikkulintujen pesintä on onnistunut normaalisti.
Viileä sää sinänsä ei ole ollut linnuille haitaksi, mutta kylmien kelien takia hyönteisiä on ollut tavallista vähemmän. Varsinkin hyönteisiä syövillä linnuilla on siis ollut niukasti syötävää.
– Tavallisin syy minkä takia pesinnät onnistuvat huonosti, ei niinkään ole kylmyys, vaan nimenomaan ravinnon puute. Hyönteisiä oli ainakin alkukesästä todella vähän.
Hämeenlinnalainen luontoasiantuntija Martti Raekunnas on havainnut, että joitakin pikkulintuja ei ole saapunut tänä vuonna Suomeen lainkaan.
Kuluvan kesän pesinnälle voisi antaa arvosanaksi kohtuullinen tai kohtuullinen miinus.
Tero Toivanen
– Esimerkiksi kertut ja kerttuset, jotka tulevat Suomeen vasta touko-kesäkuussa, olivat myöhässä. Tuntuu siltä, että niitä varmaan jäi jonnekin muuallekin pesimään. Täällä määrät ovat olleet tosi pieniä, listaa Raekunnas.
Lintuasiantuntijat muistuttavat, että eri linturyhmien pesinnöissä saattaa olla suuriakin eroja.
– Räkättirastailla on ollut tosi hyvä menestys, ne ehtivät pesiä jo ennen kylmiä, tietää Raekunnas.
Tuuli hajotti vesilintujen pesiä varsinkin saaristossa
Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivasen mukaan kevään ja kesän tuuliset säät ovat rikkoneet vesilintujen pesiä varsinkin saaristossa.
– Vesilinnut pesivät varsin aikaisin, ja keväällä vedenpinnat nousivat paikoin voimakkaasti. Oli kovia tuulia ja aallokoita, jotka varmasti tuhosivat pesiä. Esimerkiksi lokkien ja tiirojen osalta puhutaan varmasti tavallista huonommasta vuodesta, arvioi Toivanen.
Sisämaassa lintuja tarkkaileva Martti Raekunnas arvioi järvien rannoilla pesivien vesilintujen onnistuneen lisääntymisessään. Niiden ravinnon saantia viileät säät eivät ole vaikeuttaneet.
– Vesilinnuilla poikasethan lähtevät heti pesästä, ja ne hakevat itse ruokansa. Kyllä tuolla vesillä näkyy ihan kunnollisen kokoisia poikueita, kertoo Raekunnas.
Märissä höyhenissä tulee vilu
Vettä on kuluvana kesänä tullut taivaalta runsaasti. Kolopesijät tekevät poikaset suojaan sateelta, mutta esimerkiksi sääksi pesii avopesässä, johon vesi sataa esteettä. Kärsiikö lintu siitä, että sataa koko ajan?
Siinä on hyvin tärkeässä roolissa se, että emo saa olla pesässä ja lämmittää ja suojata poikasia.
Tero Toivanen
– Kyllähän poikanen siitä varmasti kärsii, jos höyhenpeite kastuu. Kun se kastuu, tarvitaan lämmöntuottoon enemmän energiaa eli ilman muuta avopesijät ovat sateisena kesänä enemmän vaikeuksissa, tietää Tero Toivanen.
Jos pesä on märkä, on erityisen tärkeää, että emolintu ei häiriinny.
– Siinä on hyvin tärkeässä roolissa se, että emo saa olla pesässä ja lämmittää ja suojata poikasia, selittää Toivanen.