Jokaisella meillä on juuremme – kenellä missäkin ja minkäkinlaiset. Sukututkimus tietysti avaa ovia noille juurille, kun saa tietää, että minkälaiseen porukkaan sitä kuuluu, mutta laveammat näkymät avautuvat omasta elinympäristöstä toimitetun kyläkirjan sivuilta.
Tänä päivänä kyläkirjojen toimittaminen ja kustantaminen onkin varsin yleistä puuhaa, mutta tuollaisen kirjan aikaansaaminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Se tiedetään muun muassa Yläkemijoen kylät -yhdistyksessä, joka vastikään julkaisi oman kyläkirjansa – sen ensimmäisen osan. "Elämää Yläkemijoen kylissä" on liki 500-sivuinen teos.
Kirjan tekemiseen ovat vahvasti osallistuneet kylien asukkaat, jotka jaksoivat uutterasti kokoontua muistelupiireihin. Myös kyläläisten omia kirjoituksia on mukana.
Kokonaisuutta täydentävät ammattitutkijat ja -historioitsijat. Kirjan on toimittanut Oulun yliopiston sosiologian professori Vesa Puuronen. Hän myös lukeutuu Yläkemijoen paluumuuttajiin.
Kirjan ulkoasusta vastaa rovaniemeläinen graafikko Ulla Etto.
Siteet omaan kotipaikkaan vahvistuvat
"Elämää Yläkemijoen kylissä" on näyttävä ja mielenkiintoisesti rakennettu historiateos teksteineen ja kuvineen.
Kirja valottaa, kuinka Kemijoki on ratkaisevasti värittänyt tuohon kokonaisuuteen kuuluvan yhdeksän kylän elämää. Kylät ovat Tennilä, Viiri, Vanttauskoski, Vanttausjärvi, Pekkala, Juotasniemi, Autti, Pajulampi ja Pirttikoski.
Vesa Puurosen sanoo, että teos tekee näkyväksi menneiden sukupolvien elämää noissa Yläkemijoen kylissä. Hänen mukaansa ihmiset ovat todellakin kiinnostuneet kotiseutujensa ja sukujensa historiasta ja haluavat tallentaa sitä.
– Siteet omaan kotipaikkaan ja sen ihmisiin vahvistuvat tutustuttaessa paremmin oman ja naapurikylien ihmisten toimiin, ajatuksiin ja kohtaloihin, hän sanoo.
– Oman henkilöhistoriani valossa ymmärrän kylähistorian kokoamisen olevan henkilökohtaisesti tärkeä asia nimenomaan ikääntyville ihmisille.
Yläkemijoen historiassa ilmenee, että kylien monet asukkaista kuuluvat samoihin sukuihin, mutta olletikin meille nuoremmille henkilöille tuo asia ei ole ehkä niin tuttu, Puuronen sanoo.
Kivikaudesta tähän päivään
Tämä Yläkemijoen kylistä kirjoitettu historia lähtee aina kivikaudesta saakka ja kulkee selkeästi jaksotettuna kohden tätä päivää. Aikaväli on 6000 vuotta.
Mielenkiintoisia ovat kuvaukset Yläkemijoen kylien varhaisvaiheista ja kylien asuttamisesta.
Oman käsittelynsä kirjassa saa yläkemijokelaisten käyttämä kieli – siis murre, joka on jättänyt jälkensä myös alueen paikannimiin. Lukuja sinänsä ovat tietysti ihmiset, valtasuvut ja heidän elinkeinonsa; maa- ja metsätalous, poronhoito, kauppa.
Varsin vilkasta on Yläkemijoella ollut myös erilainen yhdistys- ja seuratoiminta.
Kylien yhteisenä nimittäjänä Kemijoki
Kylien yhteinen nimittäjä on tietysti Kemijoki, joka on lyönyt oman leimansa ihmisten elämään.
Voimataloutta koskevassa jaksossa todetaan, että vesivoimarakentaminen on aiheuttanut hyötyjen lisäksi myös vahinkoja jokivarren ihmisille. Joen rakentaminen esti vaelluskalojen nousun ja muutti voimakkaasti joen käyttöä ja koko vesiympäristöä.
Patorakentamisessa myös jokivarren asukkaiden elinympäristöä jäi veden alle.
Kirjassa kaipauksen ja surun tunteet liittyvät edelleen menetettyjen paikkojen ja maisemien muisteluun.