Hamina haluaa Unescon maailmanperintökohteiden listalle.
Kaupungin tavoitteena on hakeutuminen maailmanperintökohteiden aielistalle mahdollisesti jo tänä syksynä, jonka jälkeen hakuprosessi voitaisiin käynnistää.
Haminassa uskotaan, että listalle pääsy avaisi monia mahdollisuuksia mm. matkailulle.
Museovirasto suhtautuu Haminan aikeisiin epäillen.
On se aikamoisen pitkä tie, että tuollainen kohde nimetään maailmanperintökohteeksi.
Juhani Kostet
– Ei voi koskaan tyrmätä. On se kuitenkin aikamoisen pitkä tie, että tuollainen kohde nimetään maailmanperintökohteeksi. Tanskasta hyväksyttiin tänä kesänä yksi kaupunki, Christiansfeld. Sillä oli hyvät perustelut, sanoo Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet, joka on myös Unescon maailmanperintökomitean jäsen.
Ympyräkaupunki ei erikoisuus
Maailmanperintökohteiksi on nimetty toki muitaki kaupunkeja – esimerkiksi Puolan Torun ja Tallinnan vanha keskusta. Suomesta maailmanperintökohteeksi on hyväksytty vanha Rauma.
Haminan etuina Kostet pitää linnoitusrakennetta.
– Linnoitusrakenne on aika ainutlaatuinen Suomessa. En muista, onko maailmanperintölistalla yhtään tuollaista kaupunkityyppiä.
Paikallisesti ajatellaan, että myös Haminan ympyräkaava on varsin ainutlaatuinen. Tästä Kostet on eri mieltä.
– Onhan niitä maailmalla ja Euroopassa aika paljonkin, esimerkiksi Hollannissa ja Ranskassa. Eli ei tämä ole mikään maailman ainutlaatuisin kaupunkityyppi.
Aielista vanhentunut
Tie maailmanperintökohteeksi on paitsi pitkä myös kivinen. Ensin kohde pitää saada kansalliselle aielistalle.
– On täytettävä kriteerit, jotka on määritelty maailmanperintökomitean säännöissä. Kansallisesti pitää katsoa, että kriteerit täyttyvät edes jollain tavalla ennen kuin asiaa lähdetään viemään eteenpäin.
Suomen aielista on hyväksytty vuonna 2002. Kostetin mukaan lista on vanhentunut.
– Siellä on kohteita, jotka tänä päivänä eivät pääsisi listalle. Joudummekin uudistamaan aielistan kokonaan parin seuraavan vuoden aikana, Kostet kertoo.
Siellä on kohteita, jotka tänä päivänä eivät pääsisi listalle. Kohteet ovat liian pieniä pisteitä.
Juhani Kostet
Aielistalla on nyt esimerkiksi Raaheen kuuluva Kastellin jätinkirkko, Paimion Parantola ja Saimaan alue luonnontieteellisenä maailmanperintökohteena. Näistä Paimion parantola on edelleen valmistelussa mukana.
– Ongelmana on, että kohteet ovat liian pieniä pisteitä. Kaupunkikohteen hyvä puoli on iso kokonaisuus ja monikerroksinen kulttuuriperintö.
Rajoittaisi rakentamista
Aielistalle pääsyn jälkeen esitys menee opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta maailmanperintökeskukseen, joka arvioittaa kulttuurikohteet kansainvälisellä Icomoksella. Sieltä ne tulevat komitean käsittelyyn.
– Kriteerit ovat todella kovia. Kohteen pitää olla yleismaailmallisesti arvokas, ei vain kansallisesti. Se vaatii myös kaupungilta paljon, koska kuuluminen maailmanperintölistalle rajoittaa aika paljon rakentamista.
Prosessi voi kestää kauan. Esimerkiksi Paimion parantola on ollut listoilla parikymmentä vuotta. Maailmanperintökohteeksi pääsy on kohteelle lottopotti.
– Euroopassa niillä on erittäin suuri matkailumerkitys ja myös kansallista identiteettiä korostava merkitys.
Hamina ei ole vielä ollut yhteydessä Museovirastoon.
– Yhteydenotto olisi tärkeä. Vastaamme mielellämme kysymyksiin ja neuvomme, miten pitää edetä.
Suomessa on tällä hetkellä seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta. Näistä kuusi on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde.