Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

Venäjällä turvaudutaan omaan kasvimaahan eläkkeiden ostovoiman heikentyessä

Venäjän surkea taloustilanne rokottaa eläkeläisiä. Hallituksessa kaavaillaan päätöksiä, jotka heikentävät huomattavasti eläkkeiden reaaliarvoa. Sitä vastoin matalaan eläkeikään puuttuminen on maan johdolle poliittisesti liian vaikea päätös toteutettavaksi.

Elintarvikkeiden kallistuessa eläkeläinen Maija Primakova säästää ruokakuluissa turvautumalla puutarhansa satoon.
Elintarvikkeiden kallistuessa eläkeläinen Maija Primakova säästää ruokakuluissa turvautumalla puutarhansa satoon. Kuva: Yle
  • Erkka Mikkonen

Venäjällä eläkeläiset ovat tottuneet selviytymään arjesta. 71-vuotias Maija Primakova esittelee ylpeänä Moskovan alueella sijaitsevan datshansa pihamaata.

– Perunat, sipulit ja porkkanat riittävät koko vuodeksi ja niitä annan myös lasteni perheille. Kasvihuoneessa kasvavat tomaatit ja kurkut suolataan, samoin lähimetsästä haetut sienet, Primakova kertoo.

Elintarvikkeiden hintojen noustessa itse tuotetusta ruoasta on tullut jälleen tärkeä keino säästää elinkustannuksissa.

– Tämä ei ole harrastus, vaan ennemminkin pakollista. Aiemmin, ja myös tämän päivän Venäjän taloustilanteessa, tämä on välttämätöntä, Primakova painottaa.

Lisäansioita kaupustelulla tai naulakkovahtina

Kasvava joukko eläkeikään ehtineitä hankkii lisäansioita työskentelemällä eläkepäivillään erilaisissa matalapalkkaisissa työtehtävissä kuten naulakkovahteina tai lipuntarkastajina.

Virallisten tilastojen mukaan yli kolmannes eläkkeelle jääneistä käy töissä. Lukua kasvattaa tilastojen ulkopuolelle jäävä pimeä työ kuten kaupustelu.

 – Tuttavani on 83-vuotias ja työskentelee yhä. Pelkällä eläkkeellä on todella vaikea elää, tiivistää eläkeläinen Maija Primakova.

2000-luvulla venäläisten eläkkeiden reaaliarvo on noussut tuntuvasti. Kaikesta huolimatta keskieläke Venäjällä on yhä vaatimattomat 12 000 ruplaa eli noin 160 euroa.

Nyt talouskurimus pakottaa karsimaan valtion budjettia kuormittavia eläkemenoja. Hallitus kaavailee muun muassa eläkkeiden indeksikorotusten puolittamista, joka inflaation laukatessa pienentää huomattavasti eläkkeiden todellista ostovoimaa.

Tulevat vaalit estävät eläkeiän nostamisen

Talouden uudistaminen kannalta vaikein ongelma on kuitenkin matala eläkeikä, joka juontaa juurensa 1930-luvun Neuvostoliitosta. Yleinen eläkeikä on Venäjällä edelleen miehillä 60 ja naisilla 55 vuotta.

Strategisen analyysin instituutin johtaja Igor Nikolajev mukaan Venäjä hukkasi mahdollisuutensa eläkeiän nostamiseen 2000-luvun alun kasvun vuosina ja nyt päätös lisäisi entisestään maan sosiaalisia ongelmia.

Lisäksi kansalaisten vastustama eläkeiän nostaminen on poliittisesti erittäin vaikea presidentti Putinille ja valtapuolue Yhtenäiselle Venäjälle, joiden kannatus nojaa maan yli 40 miljoonaan eläkeläiseen.

– Olen varma, ettei eläkeikää nosteta ennen duumanvaaleja ja uskon, että päätöksen tekemistä hidastellaan eri syihin vedoten aina presidentinvaaleihin saakka, Nikolajev sanoo viitaten ensi vuonna ja vuonna 2018 käytäviin vaaleihin.