Panttiparkin tehtävänä on estää pullojen ja tölkkien päätymistä jätteisiin. Jos pulloa ei halua viedä takaisin kauppaan, sen voi jättää metalliputkeen eli parkkiin. Kuka tahansa voi ottaa sen sieltä ja lunastaa pantin palautusautomaatista. Metalliputkeen mahtuu muovipullojen lisäksi useita tölkkejä.
Panttiparkkeja on kokeiltu jo parina kesänä Helsingissä, tänä kesänä myös Tampereella ja Turussa. Kokemukset ovat hyviä, vaikka niissä kiertäneiden pullojen määrästä ei ole tietoa. Yhtään parkkia ei ole rikottu.
– Uskoisin, että niistä hakevat ammattimaiset pullonkerääjät, sanoo Suomen Palautuspakkaus Oy Palpan hallintopäällikkö Tommi Vihavainen.
Panttiparkkeja on Helsingissä parisenkymmentä. Turussa ja Tampereella niitä on kummassakin kolmekymmentä.
Uusia kaupunkeja mukaan
Kokemukset ovat niin hyviä, että Palpa haluaa neuvotella mukaan uusia kaupunkeja ja nykyisiin kaupunkeihin lisää parkkeja.
Putkien asentaminen vaatii kaupungin luvan. Lisäksi niiden ylläpito tulee kaupungin vastuulle. Panttiparkit pyritään sijoittamaan alueille, jonne muutenkin pulloja kertyy.
Maailmanennätys
Palpan hallintopäällikkö Tommi Vihavainen pitää Suomen saavuttamaa pullojen kierrätysastetta maailman parhaana. Kierrätykseen saadaan yli 90 prosenttia pulloista ja tölkeistä.
Kappalemäärissä mitattuna palautuksia kertyy 300 jokaista suomalaista kohden. Kyse ei ole pikkurahasta, sillä panttimaksuja tulee vuosittain 300 miljoonaa.
Vihavainen arvelee, että kierrätyksen onnistumiseen on kaksi syytä. Yksi on suomalaisten ympäristötietoisuus.
– Toinen on varmasti panttimaksu.
Panttiparkkien avulla halutaan myös hillitä roskisten kaivelua panttipullojen toivossa. Usein roskat leviävät ympäristöön, kun roskalaatikosta etsitään kierrätettäviä pulloja.