Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen laitoksen professori Aki-Mauri Huhtisen mukaan trollauksessa eli kirjoittamisessa nettiin provosointitarkoituksessa on oikeastaan kyse tutusta asiasta uusissa vaatteissa. Kesti kuitenkin vuosia ennen kuin trollaajista muodostui riittävän iso massa, jotta ilmiö alkoi kunnolla näkyä.
– Vanhat ilmiöt kuten propaganda tulevat aina uudestaan ja etsivät uusia muotoja. Trollaus on ilmiö, jossa toteutuu perinteinen propaganda. Trollaaminen on psykologinen roskaposti.
Ensimmäinen nettiajan propagandaväline oli juuri tuo perinteinen sähköpostiin tipahtanut roskaposti. Tarinankertojat etsivät kuitenkin jatkuvasti uusia keinoja ja välineitä.
Nyt on olemassa jo selviä merkkejä, että propaganda olisi siirtymässä kirjoitetusta tekstistä kuviin ja ääneen. Syykin on selvä: nuoret eivät enää jaksa lukea pitkiä jaarituksia, mutta pitävät kuvista ja videoista. Hymiöt ja emojit paljastavat, kuinka nuoret myös löytävät kuvista paremmin vivahteita.
Juuri nuorista Huhtinen ei kuitenkaan ole niin huolissaan.
– Kylmän sodan aikana kansalaiset tiesivät tasan tarkkaan kuka puhuu ja mistä näkökulmasta. Internet-maailmaan kasvaneelle sukupolvelle tämä tuli yllätyksenä. Trollaaminen iskeekin pahiten 30–50-vuotiaisiin, koska he ovat löytäneet netin teini-iässä ja se oli lupaus paremmasta. Nyt kasvavat sukupolvet voivat saada lapsuudessa tähän siedätyksen. He tunnistavat trollauksen paremmin.
Siedätyshoitoa kuin allergiselle
Perjantaina julkaistussa viestinnän ammattilaisten ProComma Academic kirjassa Läpinäkyvä viestintä Huhtinen perustelee, että trollaamisen siirtyminen kuviin johtuu siitä, että kuvakirjoitus ei vaadi luku- eikä kirjoitustaitoa. Sen vuoksi myöskään yhteistä kieltä ei tarvita.
Kirjassa Huhtinen kirjoittaa, että ”raivovapaata tietoa ei enää ole”. Netissä törmää jatkuvasti muun muassa agitproppaukseen, jossa agitointi voi olla esimerkiksi poliittista. Fakeholders-viestinnässä taas viestin lähettäjän alkuperä on peitetty tai valheellinen. Trollaajalla taas tarkoituksena on saada aikaan reaktioita ja vastakirjoituksia.
Tällä hetkellä kovimmassa huudossa ovat maahanmuutto ja pakolaiset. Professorin mukaan trollaukseen saattaa tottua vähän kuin allergiaan, hiljalleen siedätyshoidon kautta.
– Siedätyshoitoa tarvitaan ja myös ohjeistamista sekä valistamista. Vihapuhe on pysäytettävä. Jos trollaaminen paisuu kauheasti, niin sillä on vaikutusta, viha lisää vihaa, Huhtinen sanoo.
Bikini-trolli, Wikipedia-trolli ja on muitakin
Monet perinteiset vaikuttajat ovat jääneet lähes kokonaan pois sosiaalisen median propaganda-piireistä ja tilalle on tullut aivan uusia. Esimerkiksi ovilla kiertävät Jehovan todistajat eivät ole juuri kirjoitusseinille ilmestyneet.
Sosiaalisen median uudet uskovaiset pauhaavat enemminkin vaihtoehtohoidoista, ruokavalioista tai ilmastonmuutoksesta.
Mutta trollejakin on monenlaisia. Tunnetuin trolli saattaa olla bikini-trolli. Englannin kielestä tullut bikini-trolli on jonkinlainen tyhmää bimbohahmoa esittävä kirjoittaja, joka avaa pelin heppoisella kysymyksellä. Bikinin perään saadaan sitten sopivat ”asiantuntijat” korjaaman faktoja, ja verkko samalla auki.
Wikipedia-trolli on innokas perustelemaan asioitaan Wikipediaan viittaamalla ja linkki-trolli taas ei itse kommentoi, vaan osallistuu keskusteluihin ainoastaan sopivaksi katsomiaan linkkejä laittamalla.
Professori Aki-Mauri Huhtinen on jo huomannut, kuinka esimerkiksi Facebookissa moni on nyt kyllästynyt jatkuvaan trollaukseen, eikä enää osallistu keskusteluihin ollenkaan. Huhtisen vinkki nykyihmisille on sama kuin kylmän sodan aikana.
– Propagandaan ei kannata vastata vastapropagandalla.