Täit ja kihomadot ovat ihmisen luonnollisia, mutta kiusallisia loisia, joita on esiintynyt aina. Tänä syksynä Jyväskylän seudulla täikausi alkoi heti kouluvuoden ensimmäisinä päivinä. Tiedote täi- tai kihomato -vaarasta ei tule kotiin turhaan, vaan aina sen mukaan, kuinka laaja tartuntavaara on. Lasten vanhemmat suhtautuvat kotiin tulevaan lappuun ristiriitaisesti.
– Osa vanhemmista ei ota tosissaan. Ja kun kotona ei mitään tapahdu, niin sitten levitetään lisää täitä tai mitä siellä onkaan liikkeellä. Voi sanoa, että suurin osa ottaa tosi vakavasti ja ahdistuu ja hätääntyy. Että voi ei, koskeeko tämä meitäkin ja mitäs nyt tehdään ja tehdään suursiivouksia, kertoo osastonhoitaja Riitta-Maija Havumäki Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksesta JYTE:stä.
JYTEn alueella on 67 koulua, 16.000 oppilasta ja yli 30 terveydenhoitajaa.
Oireettomuus lisää leviämistä
Loistartunta ei välttämättä aiheuta oireita. Siksi huolellinen tarkistaminen on välttämätöntä silloin, kun tartuntariskistä tiedetään. Jos täitä tai kihomatoja löytyy, hoito-ohjeet saa terveydenhoitajalta ja tarvittavat lääkkeet apteekista ilman reseptiä.
– Aina kannattaa ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan. Hänen pitää tietää, jos tartuntoja ilmenee, jotta tietää sitten reagoida. Että ei tulisi niin sanottua epidemiaa, muistuttaa Havumäki.
Sukkulamatoihin kuuluva kihomato loisii ihmisen suolistossa. Sen pituus vaihtelee puolesta sentistä senttiin. Kihomato käyttää ravintonaan suoliston ravinteita, erityisesti glukoosia.
Täit ovat nisäkkäissä ja linnuissa loisivia siivettömiä hyönteisiä. Tunnetuimpia täitä ovat ihmisen päässä elävä päätäi, vartalolla viihtyvä vaatetäi ja sukupuolielinten karvoituksissa elävä satiainen. Päätäit leviävät helposti päähineiden, harjojen tai hiuslenkkien kautta.
Syyhypunkit palanneet riesaksi
Myös harvinaisemmista syyhypunkkitartunnoista on tänä syksynä raportoitu.
– Alkaa tulla kutinaa sormien väliin tai sitten kyynärtarpeisiin tai intiimialueille. Siellä näkyy pienen pieniä käytäviä, joista syyhypunkki nousee ihon pinnalle ja pureutuu takaisin ihon alle. Ne on jotain sentin-puolentoista pituisia käytäviä ja ne kutisevat, kuvailee Havumäki.
Havumäki muistuttaa, että täiden painoarvo ihmisen terveysuhkana ei ole suuri.
– Esiimerkiksi päätäi ei ole mitenkään vaarallinen, vaikka onkin inhottava, ikävä ja epämiellyttävä. Sama juttu kihomadossa ja syyhyssäkin, muistuttaa Havumäki.
Riitta-Maija Havumäkeä haastatteli Matleena Ylikoski.