Syyskuun neuvottelujen jälkeen ollaan taas lähempänä yhteisymmärrystä Tenon kalastussopimuksen uudistamisessa, kertoo Suomen neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja, osastopäällikkö Pentti Lähteenoja maa- ja metsätalousministeriöstä.
– Kyllä neuvottelut Rovaniemellä etenivät hyvässä ilmapiirissa ja eteenpäin päästiin. Toki työtä on vielä tehtävänä, mutta varmaan aika lähellä ollaan yhteisynmmärrystä. Neuvottelua voi pitää kaiken kaikkiaan oikein hyvänä.
Sopimukseen yritetään päästä vielä tämän vuoden aikana
Tavoitteena on edelleen päästä sopuun tämän vuoden aikana, kuten Norjan puolelta on vaadittu.
– Jos neuvotteluissa päästään yhteisymmärrykseen, niin sitten meillä on uusi kalastussopimus vuodesta 2017 alkaen ja jos ei päästä niin sitten ollaan kansallisessa kalastuksen säätelyssä. Joka tapauksessa tilanne on se että kalastuskaudella 2016 on voimassa nykyinen, vanhan sopimuksen mukainen kalastussääntö, kertoo Lähteenoja.
Suomen neuvotteluvalltuuskunnan puheenjohtaja Pentti Lähteenoja ei neuvottelujen tässä vaiheessa kerro tarkemmin, mistä Suomen ja Norjan valtuuskunnat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen.
– En valitettavasti voi yksityiskohtia kommentoida. Neuvottelut ovat vielä käynnissä. Varmaan aika lähellä ollaan jo sitä aikaa, että nähdään lopputulos ja voidaan käydä yksityiskohtia läpi.
Neuvotteluissa tukeudutaan tutkijaryhmän selvityksiin lohikantojen tilasta
Kalastusrajoitusten tarpeesta neuvottelukunnissa ollaan yksimielisiä, kertoo Lähteenoja.
– Kyllä se on selvä asetelma. Suomalais-norjalainen tutkijaryhmä on tehnyt hyvää työtä vuodesta 2010. Kyllä se tieteellinen näyttö on kiistaton, että kun laajassa Tenojoen vesistössä on lähes 30 erilaista lohikantaa niin siellä on useita lohikantoja joiden tila ei ole ollenkaan hyvällä tolalla ja selvää on että nykyistä voimakkaampia kalastuksen rajoituksia tulee joka tapauksessa.
Suomen valtuuskunnan puheenjohtajan mukaan uusi Tenojoen kalastussopimus on neuvottelijoiden ensisijainen tavoite. Kansalliseen kalastuksen säätelyyn ei haluta ajautua.
– Syyskuun neuvottelujen jälkeen ollaan lähempänä sitä tavoitetta ja henki neuvotteluissa oli oikein hyvä, kertoo Pentti Lähteenoja.
Rajoitusten kohdistamisesta ollaan edelleen vaitonaisia
Yritän kuitenkin kysyä rajoituksista, kun niistä puhutaan. On ollut puhetta verkkokalastuksen ja matkailukalastuksen rajoituksista. Onko päästy yhteisymmärrykseen painotuksesta?
– Ne ovat keskeisiä osia sopimusta ja kyllä niistä lähemmäs yhteistä näkemystä päästiin ilman muuta kummassakin. Siinä suhteessa olen edelleen optimistinen. Voimme saada uuden sopimuksen voimaan vuonna 2017, toteaa Pentti Lähteenoja.
Seuraavista Suomen ja Norjan valtuuskuntien täysistuntoneuvotteluista Rovaniemellä ei sovittu.
– Nämä ovat jo teknisesti ja kustannuksiltaan niin isoja neuvotteluja, että näitä ei kovin usein ole. Se sovittiin että pienemmissä kokoonpanoissa ja videoneuvotteluissa, sähköpostien vaihdolla jatketaan valtuuskuntien vetäjien kesken. Nyt on se loppusuora näissä neuvotteluissa. Teemme voitavamme että tästä uusi sopimus saadaan aikaan.
Suomessa on meneillään Saamelaiskäräjävaalit. Kysymykseen Suomen ja Norjan Saamelaiskäräjien roolista Tenojoen sopimusneuvotteluissa vastaa Pentti Lähteenoja, että kummankin edustajat ovat maiden valtuuskunnissa mukana ja olivat Rovaniemen neuvotteluissakin aktiivisesti mukana. Heillä on keskeinen rooli tässä asiassa.