Myyräkanta runsastuu Lapissa aina noin 4 - 5 vuoden välein. Viimeksi myyrähuippua elettiin vuonna 2011. Erona neljän vuoden takaiseen on, että peltomyyrää on selvästi vähemmän, mutta lapinmyyrää taas enemmän.
– Lapinmyyrää on ollut aika paljon. Kaikkialta, ympäri Lappia ihmiset ovat soitelleet ja ihmetelleet, että mitä ovat nämä mustat pötkyt, jotka juoksevat pihoilla ja tekevät jälkiä, Luonnonvarakeskuksen professori Heikki Henttonen sanoo.
Muita runsaasti esiintyviä lajeja ovat metsämyyrä, punamyyrä ja harmaakuvemyyrä.
– Koko metsä-Lappi on huipussaan, ja Käsivarsi. Ainoa, jossa olen kuullut kannan kääntyneen jo alaspäin, on Utsjoella Kaldoaivi ja Paistunturialueet. Siellä alkoi kesän myötä mennä alaspäin. Mutta käytännössä voi sanoa, että Lapissa on kova myyrähuippu.
Hiiren- tai rotanloukku käy myyrien hävittämiseen
Sopuleita on nyt vähemmän kuin vuonna 2011.
– Metsäsopuleita oli neljä vuotta sitten huomattavasti enemmän. Tunturisopuleita on selvästi vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Silloin niitä oli koko Pohjois-Lappi täynnä, mutta nyt ei ole kuin Käsivarressa, ihan yksittäishavaintoja tuolla muualla.
Ihmisnäkökulmasta myyrät ovat jonkinasteinen riesa. Tänä vuonna lapinmyyrä on Henttosen mukaan se todennäköisin vieras pihoilla ja puutarhoissa.
– Se, joka yleensä tuhojaan pihoissa ja pottumailla tekee, on lapinmyyrä.
Lapinmyyrä ja peltomyyrä pitävät myös taimikoiden kaluamisesta. Metsämyyrä ja harmaakuvemyyrä taas jäkertävät latvaosia. Sisätiloihin hakeutuvat metsämyyrä on myös myyräkuumeen levittäjä.
Rotanmyrkkyä ei saa käyttää
Myyrien hävittämiseen sallittu keino on nyt hiiren- tai rotanloukun käyttäminen. Lapimyyrä saattaa tarvita kiinni jäädäkseen juuri rotanloukun tai kaksi hiirenloukkua heinätunnelinsa varrelle. Ämpäriansa on laiton eikä rotanmyrkkyä pidä käyttää, Heikki Henttonen muistuttaa
– Painotan sitä, että rotanmyrkkyä ei pidä luontoon levittää. Ne ovat jämäkämpiä aineita ja niistä tulee sekundäärivaikutuksia toisille eläimille.
Henttosen mukaan aiemmin metsissä käytettiin myös erityistä myyrämyrkkyä, mutta sitä ei ole enää markkinoilla.
Myyrien runsaudesta hyötyvät petoeläimet ja linnut, sillä ravintoa on nyt runsaasti. Ja kun myyriä on paljon, petojen saaliiksi eivät välttämättä päädykään pienriista ja metsäkanalinnut.
– Nyt on hyvä riekkosyksy, kun on hyvä myyrävuosi.
Myyrähuippu laantuu viimeistään seuraavaan alkukesään mennessä, Heikki Henttonen sanoo.
– Yleensä tällaisen huipun jälkeen myyräkanta talven myötä laskee. Joskus se menee pikku hiljaa, että lumen sulettuakin on vielä rippeitä jäljellä. Mutta tässäkin suhteessa jokainen huippu on erilainen.
Esimerkiksi vuoden 2011 kesällä huippuunsa noussut myyräkanta pieneni huomattavasti jo saman vuoden marras-joulukuussa.