Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Miten Suomi jakautuu sote-alueisiin? Päätimme auttaa hallitusta tekemällä kuusi itsehallintoaluekarttaa. Laskimme myös puolueiden kannatuksen eri alueilla vuoden 2012 kuntavaalien tulosten perusteella. Hyvä Suomen hallitus, tässä teille kartat julkisen sote-keskustelun pohjaksi.
Näin Suomi jakautuisi sote-alueiksi
Valitse alue nähdäksesi tarkemmat tiedot.
Kokoomus on suurin puolue kolmella sote-alueella, Länsi-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalta Päijät-Hämeeseen ja pääkaupunkiseudusta itään.
Keskusta on suosituin kahdella sote-alueella. Mahtialue on pohjoisessa, ja puolue on selvästi kannatetuin myös Keski-Suomesta itään ulottuvalla suuralueella.
SDP on toiseksi suosituin neljällä sote-alueella, vain pohjoisessa kannatus on vähäisempää.
Keskusta on suurin puolue viidellä sote-alueella. Vahvassa otteessa ovat Pohjois-Suomi, Pohjois-Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuva alue ja Itä-Suomi. Keskusta on ykkösenä myös Vaasan ympärille muodostetulla alueella ja Keski-Suomessa.
Kokoomus on suosituin neljällä sote-alueella, pääkaupunkiseudulla selvästi, mutta tätä pohjoisemmilla alueilla lännestä itään niukemmin.
SDP on toiseksi kannatetuin kuudella alueella, yleensä täpärästi kokoomuksen perässä. Vasemmistoliitto yltää toiseksi pohjoisessa, RKP Vaasan ympärille muodostetulla alueella.
Keskusta on suurin puolue kuudella sote-alueella. Vahvassa otteessa ovat Pohjois-Suomi, Pohjois-Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuva alue ja Itä-Suomi. Keskusta on ykkösenä myös Pohjois-Karjalassa, Vaasan ympärille muodostetulla alueella ja Keski-Suomessa.
Kokoomus on suosituin neljällä sote-alueella, pääkaupunkiseudulla selvästi, mutta tätä pohjoisemmilla alueilla lännestä itään niukemmin.
SDP on toiseksi kannatetuin seitsemällä alueella, yleensä täpärästi kokoomuksen perässä. Vasemmistoliitto yltää toiseksi pohjoisessa, RKP Vaasan ympärille muodostetulla alueella.
Keskusta on suurin puolue kuudella sote-alueella. Vahvassa otteessa ovat Pohjois-Suomi, Pohjois-Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuva alue ja Itä-Suomi. Keskusta on ykkösenä myös Pohjois-Karjalassa, Vaasan ympärille muodostetulla alueella ja Keski-Suomessa.
Kokoomus on suosituin neljällä sote-alueella, pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa selvästi, mutta Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sekä Kymenlaakson alueilla niukemmin.
SDP on suurin Satakunnassa, ja toiseksi kannatetuin seitsemällä alueella, yleensä täpärästi kokoomuksen perässä.
Vasemmistoliitto yltää toiseksi pohjoisessa, RKP Vaasan ympärille muodostetulla alueella.
Keskusta on suurin puolue kuudella sote-alueella. Vahvassa otteessa ovat Pohjois-Suomi, Pohjois-Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuva alue ja Itä-Suomi. Keskusta on ykkösenä myös Pohjois-Karjalassa, Vaasan ympärille muodostetulla alueella ja Keski-Suomessa.
Kokoomus on suosituin neljällä sote-alueella, pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa selvästi, mutta Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sekä Päijät-Hämeen alueilla niukemmin.
SDP on suurin Satakunnassa sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Toiseksi kannatetuin se on seitsemällä alueella, yleensä kokoomuksen tai keskustan perässä.
Vasemmistoliitto yltää toiseksi pohjoisessa, RKP Vaasan ympärille muodostetulla alueella.
Keskusta on suurin puolue seitsemällä sote-alueella. Vahvassa otteessa ovat Pohjois-Suomi, Pohjois-Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuva alue, Pohjois-Savo ja Itä-Suomi. Keskusta on ykkösenä myös Pohjois-Karjalassa, Vaasan ympärille muodostetulla alueella ja Keski-Suomessa.
Kokoomus on suosituin neljällä sote-alueella, pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa selvästi, mutta Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sekä Päijät-Hämeen alueilla niukemmin.
SDP on suurin Satakunnassa sekä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Toiseksi kannatetuin se on seitsemällä alueella, yleensä kokoomuksen tai keskustan perässä.
Vasemmistoliitto yltää toiseksi pohjoisessa, RKP Vaasan ympärille muodostetulla alueella.
Mitä useampaan itsehallintoalueeseen maa jaetaan, sitä yleisemmin keskusta on suurin puolue perustettavissa itsehallintoalueiden päätöselimissä.
Ja mitä vähemmän itsehallintoalueita perustetaan, sitä selvemmin kokoomus nousee ykköspuolueeksi uusissa valtuustoissa. Kannatus ei kuitenkaan riitä määräävään enemmistöön (yli 50 %) millään puolueella yksinään. Päätöksien taakse on aina saatava vähintään kaksi puoluetta.
Erimielisten puolueiden kenttä vaikeroi
Kokoomuksessa on kannatusta viidelle alueelle. Mutta kuinka moni kokoomuslainen taipuu yhdeksään alueeseen? Entä moniko keskustalainen haluaa pysyä 18 maakunnassa ja kuinka moni voisi taipua vähempään? Tulevien itsehallintoalueiden määrästä ei ole erilaisia käsityksiä vain puolueiden välillä, vaan myös niiden sisällä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyminen pois kunnilta tulee olemaan valtava muutos. Onpa itsehallintoalueiden määrä mikä vain 5-19 välillä, sote-asioista päättäviä valtuustoja tulee olemaan toista sataa vähemmän kuin nyt. Valta siirtyy harvempien poliitikkojen käsiin eikä vallan menetys tule olemaan helppoa.
Monen kansanedustajan ja kuntapoliitikon täytyy sietää ja selittää oman alueensa autonomian menetystä. Ei tarvitse olla ennustaja, jos sanoo aluepolitikoinnin jatkuvan vilkkaana.
Helppoa ei tule olemaan myöskään sote-uudistuksen arkkitehdeillä Juha Rehulalla (kesk.) ja Hanna Mäntylällä (ps.). Mäntylälle tärkeä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ei säily itsenäisenä, jos alueita on vähemmän kuin hallitusohjelman kirjaus “enintään 19”. Siksipä torniolainen ministeri tuskin on tällä hetkellä yhtä luottavainen kuin hallitusneuvottelujen jälkeen. Ministeri Rehulan Päijät-Häme taas voi jäädä itsenäiseksi, mutta se voidaan myös liittää muihin sairaanhoitopiireihin. Ei käy kateeksi, vaikeaa on.
Löytyykö lopullinen kompromissi 9–13 väliltä?
Hallitusohjelman mukaan tulevien itsehallintoalueiden määrä on enintään 19. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) asettaman työryhmän ehdotus oli puolestaan 9 –12 aluetta. Itsehallintoalueiden määrää liikkunee siis 9–19 välillä, jos ei päädytä pelkästään 5 alueeseen. Siihen on vaikea uskoa. Sote-uudistuksen tekemisessä kaikki on kuitenkin ollut mahdollista, miksei siis viiden itsehallintoalueen mallikin.
Sairaanhoitopiirit aluejaon pohjana
Olemme tehneet kartat sairaanhoitopiirien pohjalta. Laskimme myös puolueiden kannatuksen eri itsehallintoalueilla vuoden 2012 kuntavaalien tulosten perusteella.
Ideaalimaailmassa itsehallintoalueet muodostettaisiin puhtaalta pöydältä parasta mahdollista tietoa käyttäen. Puhtaalta pöydältä emme kuitenkaan pysty aloittamaan. Siksi olemme valinneet sairaanhoitopiirit karttojen pohjaksi. Sairaanhoitopiirien rakennetta ja olemassa olevaa yhteistyötä täytyy hyödyntää, mikäli sote-uudistus aiotaan toteuttaa suunnitellussa aikataulussa.
Sairaanhoitopiirien rajat eivät tietenkään ole koskemattomia, vaikka niitä kartoissa ei ole muutettu. Erityisesti raja-alueita on voitava tarkastella ennakkoluulottomasti.
Itsehallintoalueiden kartat
Karttoja voi piirtää usealla tavalla. Erityisen paljon meille päänvaivaa tuottivat Keski-Pohjanmaan ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirit. Keski-Pohjanmaasta täytyy kysyä, pitäisikö se jakaa kahtia niin, että osin se kuuluisi Pohjois-Pohjanmaahan ja osin Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan alueeseen. Näissä kartoissa olemme liittäneet sen kokonaan Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiireihin.
Päijät-Häme on myös vaikea. Onko se itsenäinen alue niin kuin osassa kartoistamme? Sen voi liittää Pirkanmaahan ja Kanta-Hämeeseen tai sitten Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireihin niin kuin olemme tehneet.
Meidän kartoissamme maksimi itsehallintoalueiden määrä on 13. Jo siinä osa itsehallintoalueista jää kovin pieneksi. Suurempaan määrään sisältyy monenlaisia ongelmia.
Alueiden määrän lisääntyessä kasvaa kilpavarustelun riski. On vaikea päästä toimivaan työnjakoon ja kustannusten hillintään. Jokainen alue haluaa varmistaa, että juuri heillä on kaikki mahdolliset laitteet, rakennukset ja osaaminen. Kolmen miljardin säästötavoite karkaa helposti käsistä.
Tulevilla alueilla pitää olla kyky määritellä ihmisten palvelutarpeet. Niiden väestömäärän, sote-infrastruktuurin ja taloudellisen kantokyvyn on oltava riittävän suuria. Alueiden pitää osata hankkia erityisosaamista ja suunnitella ja kehittää tuotannonohjausta. Hallitusohjelman “enintään 19” aluetta on liian paljon. Jos selvästi alempaan ei päästä, sote-uudistus ei täytä tavoitteita.
Nyt ei tehdä vain sote-uudistusta
Tulevien itsehallintoalueiden tulisi soveltua mahdollisimman hyvin sekä aluehallinnon tehtäviin että valtion aluehallinnon jaotusten perustaksi. Itsehallintoalueita ei pidä luoda vain sosiaali- ja terveydenhuoltoa varten. Pelastustoimen uudistaminen sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) että aluehallintovirastojen (AVI) toiminta on tärkeä ottaa huomioon päätöksiä tehtäessä.
Hyvä on muistaa se, että vaikeampaa on siirrellä noin 400 000:ta sosiaali- ja terveysalan työntekijää tai sairaaloita kuin AVI:en ja ELY: jen reilua 4000 ihmistä.
Edellinen hallituskausi opetti toivottavasti sen, että jos yritetään tehdä montaa uudistusta samaan aikaan, vaarana on, ettei synny mitään. Sote-uudistuksen ensisijaisuutta ei saa unohtaa.
Juttua päivitetty 7.10. klo 14.14: Karttapiirroksen epätarkkuuksia korjattu.