Omat teot
– Rajoita henkilöprofiilisi karttumista muuttamalla Google-tilisi asetuksia. Kirjauduttuasi esimerkiksi Gmailiin valitse Asetukset - Tilit - Google-tilin asetukset - Henkilökohtaiset tiedot ja tietosuoja. Olet perillä asetuksissa, jossa pystyt kieltämään esimerkiksi sijaintihistoriasi tai YouTube-hakuhistoriasi kerryttämisen. Jää tosin uskon asiaksi, noudattaako yritys toiveitasi.
– Rajoita Facebook-profiilisi näkyvyyttä. Omien tilapäivitysten ja vaikka kuvien piilottaminen tuntemattomilta parantaa yksityisyyttäsi somessa. Facebook on koonnut suomeksi selkeät ohjeet siitä, miten estät elämäsi näkymisen kaikille kiinnostuneille.
Vaikeampaa on rajoittaa sitä, minkä verran yhteisöpalvelu kerää tietoja sinusta omaan käyttöönsä.
– Etsi selaimesi asetuksista Do not track -toiminto. Kun olet asettanut sen päälle, selaimesi kertoo vierailemillesi sivustoille, ettet halua sivuilla odottavien "träkkerien" tarttuvan selaimeesi ja seuraavan surffailuasi.
Do not track ei velvoita sivustoja luopumaan seuraamisestasi, joten varsinaista teknistä suojaa asetus ei anna vaan se on sähköinen vastine Ei kaupustelijoita -kyltille.
– Googlaa nimesi perusteellisesti ja poista epämieluisat hakutulokset esimerkiksi ennen työnhakua. Jos löydät kirjoituksiasi vaikka vanhalta harrastusfoorumilta, johon et halua enää tulla yhdistetyksi, poista koko profiilisi. Mikäli et muista foorumin vanhoja tunnuksiasi, ota yhteys sivuston ylläpitäjään.
Viimeinen oljenkorsi on pyytää hakukoneyhtiöltä "unohdetuksi tulemista". Täytä tuolloin Googlen lomake ja/tai Bingin lomake, jossa toivot tiettyjen sinua koskevien hakutulosten katoavan. Mikäli yritys suostuu, ikävät sivut eivät katoa netistä, mutta nimelläsi hakemalla ei niihin enää päädy.
Voit lähestyä hakukoneita myös Forget Me -palvelun kautta.
– Lopeta henkilötietojesi kirjoittaminen sähköpostiin. Älä kerro sosiaaliturvatunnustasi, luottokorttitietojasi tai puhelinnumeroasi.
Vaikka palveluntarjoaja on hyvämaineinen ja pyrkii suojaamaan tietojasi, se voi silti johtua tietomurron kohteeksi. Sähköposti on vanha keksintö, eikä alkuaikoina oltu huolissaan salakuuntelusta, koska sähköpostia käytti vain pieni osa tiedemiehistä suljetussa verkossa.
Nykykäyttäjälle viestin salaus toisi suojaa, mutta se vaatii perehtymistä lähettäjältä ja vastaanottajalta. Siksi helpompaa on lopettaa täysin yksilöivien henkilötietojen lähettäminen.
– Älä liity verkkopalveluihin Facebook-tunnustesi avulla. Kun hyväksyt kirjautumisen, tulet luovuttaneeksi ulkopuoliselle yritykselle pääsyn profiiliisi ja esimerkiksi kaverilistaasi.
Käytä siis kaikissa palveluissa eri tunnuksia ja salasanoja. Jos muistaminen on työlästä, ota avuksi salasanamanageri kuten LastPass tai KeePass. Ohjelma kehittää jokaiseen palveluusi oman, monimutkaisen salasanan ja muistaa ne puolestasi. Sinun tarvitsee muistaa vain se salasana, jolla kirjaudut salasanamanageriin.
Toinen tapa on keksiä kaikissa salasanoissa toistuva vakio-osa, joka on tarpeeksi pitkä ja monimutkainen mutta helppo muistaa. Liitä siihen lyhyempi osa, joka vaihtuu palveluittain mutta liittyy aina tuohon palveluun.
– Pidä nimimerkkisi ja sen profiilikuva sinusta erillään. Jos olet valinnut, ettet halua esiintyä jossain verkkopalvelussa avoimesti omalla identiteetilläsi, rakenna anonyymiys huolella.
Mikäli käytät salanimeä vaikka treffipalvelussa, älä ikinä käytä rinnakkain nimimerkkiä ja omaa nimeäsi – hakukoneet yhdistävät ne.
Äläkä käytä nimimerkin profiilikuvana valokuvaa, jota olet käyttänyt missään muualla netissä. Hakuohjelmat osaavat yhdistää oman nimen profiilisi kuvat salanimien kuviin, jos samaa kuvaa on käytetty. Ja mikäli kuvatiedostojesi sisältämät paikkatiedot huolestuttavat, lue lisää metadatan poistamisesta täältä.
Asennettavat apuvälineet
– Puntaroi, mihin pikaviestipalveluun luotat. Minkään palvelun tietosuoja ei ole takuuvarma, mutta viestittelyä voi aina hajauttaa.
Esimerkiksi WhatsAppin tilalle voit vaihtaa Telegramin. Se edellyttää, että viestikaverisikin käyttävät Telegramia, mutta palvelu salaakin viestiliikenteen sekä mahdollisilta urkkijoilta että yritykseltä itseltään.
– **Estä nettisivuille upotettujen mainosten näkyminen. **Asenna selaimeesi "adblokkeri". Eri yritysten tarjoamia ilmaislaajennuksia ovat muun muassa AdBlock, AdBlock Plus ja uBlock. Itsessään turvalliset nettisivustot, kuten blogit tai lehdet, myyvät sivustonsa tilaa mainoksille, jolloin mainospaikkoihin voi asettua myös haittaohjelmia mainoksen valeasussa.
"Adblokkerin" avulla mainospaikat jäävät tyhjiksi, eivätkä mainostilan väärinkäyttäjät pääse harhauttamaan surffailuasi ulkopuolisille sivuille, eivätkä ne voi selaimesi kautta urkkia sijaintiasi tai millaista konetta käytät. Samalla vähennät koneeltasi "träkkereitä" eli kantajansa nettikäyttäytymistä profiloivia evästeitä, joita lataat usein juuri mainossisällön osana.
– Suojaa selaimesi "träkkereiltä". Yritykset muodostavat henkilöprofiileja, joita käytetään mainonnan kohdentamiseen. Käyttäytymistäsi netissä ne seuraavat tartuttamalla urkintaevästeitä koneellesi.
Torju "träkkäys" asentamalla laajennus selaimeesi. Privacy Badger on ilmaisista laajennuksista ehkä puolueettomin: sen takana on kansalaisoikeuksia tietoyhteiskunnassa puolustava järjestö. Muita tehokkaita torjuntaohjelmia ovat Ghostery ja Disconnect.
– Hanki****verkkopalveluihin liittymistä varten anonyymeja sähköpostiosoitteita. Vältä varsinaisen sähköpostiosoitteesi levittämistä. Turvallinen tapa on perustaa muutamia ilmaisia sähköpostitilejä, joissa mikään ei viittaa nimeesi.
Kun jokin verkkopalvelu liittymishetkellä, tai ohjelman lataamista varten, vaatii aktivointia sähköpostin kautta, anna jokin anonyymeistä meileistäsi ja nouda aktivointikoodi sieltä. Näin varsinainen osoitteesi ei tule palvelun tietoon ja vältyt myös roskapostilta.
Toinen tapa käyttää anonyymejä meilejä on kertakäyttöiset sähköpostiosoitteet, joita tarjoavat esimerkiksi Mailinator ja MailDrop.
– Tutustu vaihtoehtoisiin hakukoneisiin. Mikäli koet yksityisyytesi olevan uhattuna, kun teet nettihakujasi suurten yritysten palveluilla, ja hakuhistoriasi tallentuminen muiden haltuun ahdistaa, ala käyttää yksityisyyden turvaamiseen keskittyviä hakupalveluja.
Lisää tietoja esimerkiksi DuckDuckGosta ja Startpagesta voit lukea (englanniksi) täällä.
Juttua varten on haastateltu tietoturva-asiantuntija Mikael Albrechtia F-Securesta ja tietoturva-asiantuntija Julius Stenrosia Silverskinistä.