Koulukuvauksien järjestelypalkkioihin opetushallituksella on selkeä kanta, joka tulee ilmi myös sen tekemässä suosituksessa. Jos jotain palkkioita peritään, niiden tulisi perustua todellisiin kustannuksiin, joita koululle aiheutuu koulukuvauksen järjestämisestä. Syntyneet kustannukset peritään laskulla vasta jälkikäteen.
– Usein niitä veloitettavia kustannuksia ei synny kouluille, tai jos syntyy, ne ovat vähäisiä. Asia ei tietenkään voi olla niin päin, että esimerkiksi etukäteen tarjotaan kolmesta vuodesta jokin summa, kouluneuvos Petri Heikkilä toteaa.
– Julkisyhteisöt eivät peri korvauksia tai maksuja etukäteen, sillä todellisia kustannuksia ei voi kovin hyvin arvioida moneksi vuodeksi etukäteen. Todelliset kustannukset korvataan vuosittain jälkikäteen laskuttamalla, se on pelin henki, Heikkilä jatkaa.
Heikkilä arvioi, että kilpailu saattaa synnyttää paineita koulukuvausyrityksille venyttää rajaa ja mennä harmaalle alueelle.
– Suosituksemme ja myös laillisuusvalvojien kirjalliset kannanotot kantelutilanteissa ovat yksiselitteisiä. Kynnysrahan maksaminen ei ole asiallista.
Suosituksen sisältö on tiedossa
Opetushallitus ei ole pitkään aikaan saanut palautetta, että koulukuvausyritysten järjestelypalkkiot olisivat lähteneet käsistä.
– Käsityksemme on, että suositus ja sitä edeltänyt julkinen keskustelu johtivat siihen, että kouluissa, kunnissa ja koulukuvausyrityksillä on tieto suosituksen keskeisestä sisällöstä. Tietääkseni sitä noudatetaan aika hyvin, Petri Heikkilä kertoo.
Mikäli järjestelypalkkiot ovat räjähtämässä käsiin, ei opetushallitus kuitenkaan aio tiukentaa suositustaan.
– Suositus on selkeä. Sen sijaan meidän pitää viestiä uudelleen ja tehokkaammin siitä, että suosituksen mukaisesti tulisi edelleen toimia.