Jyväskylä jatkaa ensi vuonna tiukan taloudenpidon linjaa. Kaupunginjohtaja Timo Koiviston talousarvioesitys lähtee siitä, että käyttötalouden menot kasvavat vain 1,2 prosenttia, eli runsaat kymmenen miljoonaa euroa.
Kasvusta yli puolet muodostuu uudesta lakisääteisestä hulevesimaksusta ja työmarkkinatuen kuntaosuudesta, eli kaupungin omat käyttötalouden kasvavat selvästi alle prosentin.
Vaikutukset palveluihin pieniä – kiinteistövero nousee
Yleinen kustannustaso nousee yleensä joka vuosi, ja todennäköisesti se nousee ensi vuonna enemmän kuin Jyväskylän käyttötalouden menot. Tämä tarkoittaa, että kaupungin pitää joko saada samat asiat aikaan entistä vähemmällä rahalla, tai tehdä vähemmän.
Jyväskylä on valinnut näistä ensimmäisen vaihtoehdon, ja kuribudjetin vaikutukset kaupunkilaisten elämään jäävät melko vähäisiksi. Suurimmat muutokset ovat varhaiskasvatuksen ja opetuksen ryhmäkokojen kasvu ja opetustuntien väheneminen.
Teemme asioita vähän tehokkaammin.
Timo Koivisto
– Tehokkuus ja säästö otetaan pääsääntöisesti siitä, että olemme lisänneet kaupungin koneiston tuottavuutta. Johtamisjärjestelmää on tiivistetty ja hallintoa vähennetty, teemme asioita vähän tehokkaammin. Näistä se talousarvion perustehokkuus lähtee, kaupunginjohtaja Timo Koivisto sanoo.
Tulopuolta Jyväskylä paikkaa nostamalla kiinteistöveroja. Tämä tuo kaupungin kassaan 5,1 miljoonaa euroa lisää. Korotukset ovat melko maltillisia, tyypillisen kerrostaloasunnon kiinteistövero kasvaisi 10-30 euroa vuodessa, ja omakotitalon noin 70 euroa.
Velka kuriin
Jyväskylän velkamäärä on kasvanut yhtä vuotta lukuun ottamatta koko 2000-luvun ajan. Kaupungilla on nyt velkaa yli 430 miljoonaa euroa.
– Talouden toimintaympäristö on ollut todella haastava 2008 lähtien. Verotulot ovat vähentyneet ja valtio on vetänyt pois valtionosuuksia. Olemme myös investoineet aika rajusti, varsinkin kouluverkkoon. Ei tässä tuhlattu ole, ja velkaantumisen määrä on kääntymässä laskuun, Koivisto sanoo.
Tämä on täysin realistinen tavoite.
Timo Koivisto
Velkaa otetaan ensi vuonnakin talousarvion mukaan 7,3 miljoonaa euroa, mutta 2017 velkaa ei enää otettaisi, ja vuonna 2018 sitä jo lyhennettäisiin lähes viidellä miljoonalla eurolla.
– Tämä on täysin realistinen tavoite, Koivisto toteaa.
Elinkeinopolitiikalla eteenpäin
Kaupunginjohtajaksi tullessaan Timo Koivisto korosti elinkeinopolitiikan merkitystä kaupungin tulevaisuudelle.
– Kaupunki voi parantaa yritysten toimintaympäristöjä, jotta jo täällä olevilla yrityksillä on hyvä olla, ja jotta uudet yritykset haluavat tänne tulla, Koivisto tiivistää.
Elinkeinopolitiikan avainalueita kaupungissa ovat Hippos, Kangas, Sairaalanmäki ja keskusta. Elinkeinopolitiikka on kuitenkin ala, jossa kunnat ja kaupungit kilpailevat keskenään. Kunta kuin kunta osoittaa tontit ja rakentaa infrastruktuurin, kun vain tulijoita on.
Me saamme ympäristön, jota millään muulla kaupungilla tässä maassa ei ole.
Timo Koivisto
– Jyväskylällä on sellaisia avaintekijöitä, joita muilla ei ole. Esimerkiksi Hippoksen alueella on jo erittäin merkittävä liikunta-alan keskittymä, on yliopistotutkimusta, on liikuntapaikkoja, on yrityksiä. Panostamalla sinne sekä seiniin että osaamisen kokonaisuuteen, me saamme ympäristön, jota millään muulla kaupungilla tässä maassa ei ole. Eikä monella koko Euroopassakaan, Koivisto visioi.
Toisena esimerkkinä Koivisto nostaa Kankaan alueen, jossa hän näkee potentiaalin maailman vakaimman maan kyberturvallisimmaksi alueeksi.
– Jyväskylällä on vahvuuksia, joita meidän pitää hyödyntää, hän summaa.
Panoksia työllistämiseen
Jyväskylän työttömyystilanne on synkeä, työttömänä oli elokuun lähes joka kuudes työvoimaan kuuluva. Timo Koivisto näkee nyt jo niin, että työttömyys on Jyväskylälle suurempi ongelma kuin velka.
– Viime vuodet on korostettu taloutta suurimpana ongelmana. En sitä vähättele, mutta näkisin, että työttömyys talouteen heijastuvine vaikutuksineen on kaupungille se suurin ongelma, Koivisto valottaa.
Pitkään jatkunut talouden matalasuhdanne on aiheuttanut pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden rajun kasvun. Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi Jyväskylässä vuodessa 17,8 prosenttia, ja nuorisotyöttömyys 9,3 prosenttia. Työttömiä Jyväskylässä oli elokuun lopussa yli 12 000, heistä pitkäaikaistyöttömiä yli kolmannes.
Meillä ohjataan nyt enemmän resursseja työllisyyden hoitoon ja elinkeinopolitiikkaan kuin koskaan.
Timo Koivisto
– Voin sanoa, että meillä ohjataan nyt enemmän resursseja työllisyyden hoitoon ja elinkeinopolitiikkaan kuin koskaan. Elinkeinopolitiikka on tässä todella tärkeässä roolissa, valtaosa työpaikoista syntyy avoimelle sektorille, uusin ja kasvaviin yrityksiin, Koivisto toteaa.
Kaupunki tekee Koiviston mukaan myös omaa aktiivista työllistämispolitiikkaa.
– Se kohdistuu erityisesti siihen osaan työttömistä, jotka eivät ainakaan välittömästi avoimelle sektorille työllisty. Siinä on monenlaisia toimenpiteitä: erilaisissa hankkeissa ja kolmannen sektorin yhteistyössä tehdään räätälöityjä ratkaisuja, joilla saataisiin työttömille työllistymiseen johtavia polkuja, hän totea.