Topi Kaireniuksen keittiössä kuhisee ja rapisee. Muovisissa laatikoissa asustaa heinäsirkkoja, torakoita ja jauhomatoja. Ne kaikki päätyvät ennen pitkää ruokalautaselle munakkaan, makaronilaatikon, pizzan tai leivonnaisen osana.
Kairenius on harrastanut hyönteisiä valokuvausmielessä jo pitkään, mutta osaksi ruokavaliota ne tulivat kolmisen vuotta sitten.
– Sain kaverilta tuliaisina Meksikosta pussillisen chili-maustettuja sirkkoja. Sitä kautta aloin tiedostaa, että ihmiset syö hyönteisiä ympäri maailmaa, Kairenius kertoo.
Ensimmäisen maistamisen jälkeen nykyinen hyönteiskokki testasi kotimaisia niiityltä poimimiaan sirkkoja ja ryhtyi tutkimaan asiaa tarkemmin. Hän kaivoi tietoa ja otti yhteyttä ulkomaisiin hyönteisfarmareihin. Sittemmin yhteyksiä löytyi samasta asiasta kiinnostuneisiin suomalaisiin asiantuntijoiihin ja yrityksiin.
Ruoka kasvaa keittiössä
Hyönteisruuasta on tullut Topi Kaireniukselle intohimo ja harrastus, mutta ei vielä ammatti.
– Hyönteisistä ei pysty vielä saamaan toimeentuloa. Siihen vaikuttaa osin se, että uusi elintarvikeasetus päivittyy vasta ensi vuonna. Nyt noudatetaan voimassa olevaa elintarvikelakia, jonka mukaan hyönteisten myynti, markkinointi, kasvatus ja maahantuonti ihmisravinnoksi on kielletty.
Omaan käyttöön hyönteisiä voi kuitenkin pyydystää ja kasvattaa. Kairenius hankkii jauhopukkikuoriaisen toukkia ja kenttäsirkkoja lemmikkieläinkaupasta, ja kasvattaa niitä useita sukupolvia ennen kuin käyttää niitä ravintona. Siten voi olla varma siitä, mitä eläimet ovat syöneet tai sairastaneet. Hyönteisten kasvattaminen on Kaireniuksen mukaan melko vaivatonta.
– Jauhomato elelee kauraleseessä. Lisäksi annan niille porkkanaa ja kasvisten kantaosia eli kaikkea muuten biojätteeseen päätyvää, Kairenius sanoo.
– Torakoilla on saastainen ja inhottava maine, mutta ne ovat tällä hetkellä mun lempiötököitä, sillä niitä on hirveän helppo kasvattaa. Esimerkiksi kenttäsirkat vaativat lämpötilasäätelyä munituksen onnistumiseksi, mutta torakat voivat kasvaa ja lisääntyä niine hyvineen. Ne pärjäävät tosi vaatimattomissa oloissa periaatteessa syömällä vain munakennoa, jossa ne lymyilevät, Kairenius kuvailee.
Torakoiden sitkeys on tullut Kaireniukselle selväksi.
– Tämä on maailmanlopun elukka. Siinä vaiheessa kun tältä planeetalta sammutetaan valot, niin nämä kyllä jäävät.
Hyönteiset maustavat pizzan ja leivonnaiset
Topi Kairenius pitää hyönteisruokaa hyvänä sen eettisten, ekologisten ja ravitsemuksellisten arvojen takia.
– Ne eivät tarvitse laidunmaata eivätkä juurikaan vettä. Energiaa kuluu ainoastaan lämpötilan säätelyyn. Käytännössä hyönteisten farmaus voi tapahtua vaikka rahtikontissa, autotallissa tai teollisuushallissa. Tosi pienessä tilassa saa jo valtavan volyymin aikaan. Se on tehokasta, taloudellista ja ympäristöystävällistä, hän vakuuttaa.
– Hyönteisissä on valtavat määrät proteiinia, paljon kalsiumia, sinkkiä, rautaa ja b-vitamiinia sekä omega-rasvahappoa, Kairenius lisää.
Hyönteisiä voi käyttää sellaisenaan tai jauheena. Jauhe on monille henkisesti helpompi vaihtoehto.
– Siinä mennään pitkälle evoluutiopsykologiassa. Kun ihminen näkee hyönteisen, niin ensin tulee pelkoreaktio ja sen jälkeen inho. Se ei ole tietenkään kiva asia liittää syömiseen. Käytän itse hyönteisjauhetta leivonnassa ja ruuanlaitossa. Lisään sitä vaikkapa lihapyöryköihin ja pizzapohjaan. Se on 100-prosenttista hyönteisjauhetta, jota käytetään ikäänkuin ravintolisänä.
Hyönteiskokki Kairenius julkaisee tammikuussa kirjan, jossa on perustietoa hyönteisravinnosta, kasvatusohjeita, reseptejä ja vinkkejä luonnonvaraisten hyönteisten hyödyntämiseen.
Ennakkoluuloille kyytiä
Topi Kairenius on kiertänyt reilun vuoden ajan ympäri Suomea pitämässä hyönteistyöpajoja ja ötökkäbaareja. Hänen mukaansa hyönteisruokaan suhtaudutaan yllättävän ennakkoluulottomasti.
– Ensimmäinen reaktio on yleensä kavahdus, että pitäiskö näitä syödä. Pienen perehtymisen jälkeen tosi harva on kuitenkaan jättänyt maistamatta. Provosointimielessä pidän tarjolla kokonaisiakin hyönteisiä, mutta tarjolla on aina vaihtoehtona myös sellaista ruokaa, jossa hyönteinen on piilotettu. Sitä voi olla lihapullassa tai suklaapatukassa, Kairenius kertoo.
Maku vaihtelee lajista riippuen. Kauraleseissä eläneet jauhomadot maistuu kaurapuurolta ja aromi on mieto. Esimerkiksi kenttäsirkkojen maku on voimakkaampi.
– Se riippuu syöjästä, mitä siinä maistaa. Toiset sanovat, että siinä on sienimäinen aromi, toisten mielestä taatelimainen. Minun mielstäni siinä on aavistus sisäelimien, esimerkisi maksan aromia, Topi Kairenius kuvailee.
Hyönteisruoka kohta arkipäivää
Suurimmassa osassa maailmaa hyönteisiä on käytetty ja käytetään yhä päivittäisessä ruokavaliossa. Niitä syödään etenkin Kaakkois-Aasiassa, useissa Afrikan maissa ja latinalaisessa Amerikassa.
– Ainoat alueet, jotka eivät käytä hyönteisiä, ovat EU, USA ja Kanada. Eli me ollaan niitä kummajaisia, naurahtaa Topi Kairenius.
Hollannissa hyönteisruokaa on jo marketeissa. Siellä on esimerkiksi nuggetteja ja muita eineksiä, joissa on osaksi käytetty hyönteisjauhetta. Vaikka Suomessa hyönteiset ovat vielä ruokalautasen marginaalissa, uskoo Kairenius toisenlaisten aikojen olevan edessä piankin.
– Kun elintarvikelakiuudistus tulee, niin siinä ei mene montaa vuotta, kun hyönteisravinto alkaa yleistyä myös meillä. Hyönteiset löytävät pian tiensä vaihtoehtoisten proteiinien hyllyyn marketissa eli sinne, missä tofut ja sieniproteiinit ovat jo nyt.