Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

Miten puoliso tai serkku saa sinua koskettaa? – Kosketuskartat yllättävän samanlaisia eri maissa

Mitä läheisempi ihminen, sitä suuremmalle alueelle vartaloa hän saa koskettaa. Suomalais-englantilaisen tutkimuksen mukaan ihmisillä on tarkka kosketuskartta, joka määrittelee sallitut ja kielletyt koskettamisalueet.

Kosketuskartta. Ylhäällä naiset, alhaalla miehet.
Suomalais-englantilaisen tutkimuksen mukaan ihmisillä on tarkka kosketuskartta, joka määrittelee sallitut ja kielletyt koskettamisalueet. Ylhäällä naiset, alhaalla miehet. Kuva: PNAS
  • Paula Tiessalo

Mitä läheisempi ihminen, sitä suuremmalle alueelle vartaloa hän saa koskettaa. Suomalais-englantilaisen tutkimuksen mukaan ihmisillä on tarkka kosketuskartta, joka määrittelee sallitut ja kielletyt koskettamisalueet.

Laajimmalle alueelle saa tutkimuksen mukaan koskettaa oma puoliso. Varsinkin naiset sallivat varsin laajan kosketusalueen myös naispuolisille ystävilleen ja äideilleen. Naiset suhtautuvat ylipäätään jonkin verran sallivammin koskettamiseen kuin miehet.

Miehet ovat ystävien kosketuksen suhteen varovaisempia. Naispuolisilta ystäviltä siedetään selvästi laajemman alueen koskettelua kuin miespuolisilta.

Serkuille, sedille ja tädeille sallitut koskettamisalueet ovat jo huomattavasti suppeampia. Ventovieraat voivat koskettaa toisiaan turvallisesti vain kämmeniin ja jonkin verran käsivarsiin.

Sosiaaliset suhteet tarvitsevat kosketusta

Aalto-yliopiston tutkija Juulia Suvilehdon mukaan tulokset osoittavat, että koskettaminen on tärkeä keino sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Suvilehdon mukaan mitä suurempaa mielihyvää jonkin kehon alueen koskettaminen aiheuttaa, sitä valikoivammin annamme toisten koskettaa sitä.

Koskettaminen on tärkeää hyvinvoinnille ja ihmissuhteiden ylläpitämiselle. Pelkkä puhuminen ei riitä pitämään yllä läheisiä ihmissuhteita, vaan sanatonta viestintää tarvitaan tukemaan puhetta.

Professori Lauri Nummenmaa painottaa, että sosiaalisten suhteiden puute aiheuttaa merkittävän terveysriskin.

Tutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä. Internetpohjaiseen kyselytutkimukseen osallistui yli 1 300 henkilöä Suomesta, Englannista, Italiasta, Ranskasta ja Venäjältä.