Tampereen mediamuseo Rupriikki on avannut ovensa uudessa paikassa vasta pari viikkoa sitten. Askelet hakeutuvat kuin itsestään väärälle puolelle Tammerkoskea. Tampellan puolelta Vapriikista sitten Rupriikki löytyy, ja yksi sen uutuuksista – perjantai-iltapäivän maksuton paja.
On aika Halloweenin, pyhäinpäivän, kekrin, köyrin - miten vaan, Rupriikissa on myös hirviöiden aika. Piirrospajan vetää sarjakuvataiteilija Ville Pirinen.
Leppoisassa miehessä ei itsessään ole kovin paljon hirviömäisiä piirteitä, mutta elokuva- ja sarjakuvamönkiäisten historiasta hän tietää yhtä ja toista.
– Hirviöt ja erikoisolennot ovat ikivanha juttu. Niiden avulla voi kertoa melkein mistä vain kirjallisuudessa, sarjakuvissa, elokuvissa. Mutta ehkä tässä pajassa on kyse nimenomaan kuvallisesta puolesta, Pirinen tuumii.
Hän heijastaa seinälle kuvia pelottavaksi tarkoitetuista vanhoista elokuvahahmoista sekä omia hirviöpiirroksiaan. Ville jatkaa tarinointia piirrospajaan kokoontuneille, jotka ovat pääosin nuoria aikuisia. Ilman sen kummempia muodollisuuksia tartutaan tussikyniin ja paperiin.
Virikkeitä hyönteisistä, mustekaloista...
Tamperelainen Wilhelmiina Saikkonen piirtää sateenvarjon ympärille kasvavan olion ääriviivat ja käy värittämään. Jälki on selkeää ja värit hallittuja. Käy ilmi, että hän on piirtänyt paljonkin ja pitänyt esimerkiksi näyttelyn Tampereella. Hirviöpajassa on kuitenkin oma mielenkiintonsa.
– On tosi kiva tehdä jotain erilaista kuin yleensä. Ja Villen tapa kertoa asioista on mahtava, Wilhelmiina Saikkonen kiittää.
Hirviöt voivat Saikkosen mielestä olla oikeasti pelottavia, etenkin vanhojen filmien tai piirrosten hahmot.
– Mutta piirtäminen nollaa. Joku saattaa juoda samaan tarkoitukseen. Minulta unohtuu muu, kun piirrän.
Muut piirrospajalaiset hahmottelevat omia olioitaan. Paperille ilmestyy rujoa ihmishahmoa, hyönteismäisitä olentoa, monisilmäistä mustekalaa. Hirviön typpipiirteitä ovat aina olleet pelottavat hampaat, kynnet, silmät, tarttumiseen tai raateluun tarkoitetut jäsenet. Niillä toimitaan nytkin. Jotain ehkä putoaa pään sisäisestä kuormasta paperille. Tai ainakin tulee hyvä mieli, kun on kokeillut jotain tavallisesta poikkeavaa.