Vuosikymmeniä noudatettu uskontojen erillisopetus peruskouluissa on saanut vakavan haastajan. Uskontojen ja elämänkatsomustiedon (ET) yhteisopetus on yleistymässä nopeasti etenkin Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoki ja sen 17 ympäryskuntaa ovat päättäneet yhdistää uskontojen ja elämänkatsomustiedon opetuksen ensi syksystä lähtien. Opetus alkaa aluksi 1-6 -luokilla ja laajenee seuraavina vuosina ylemmille luokille.
– Sitä opetetaan osin yhdessä ja osin erikseen. Mahdollisimman paljon kuitenkin yhdessä. Yhteneväiset asiat yhdessä, erikseen asiat, jotka vaativat sitä, sanoo Seinäjoen perusopetusjohtaja Jari Jaskari.
Helsingissä menossa kolmas talvi
Uskontojen ja ET:n yhteisopetusta annetaan myös muutamissa kouluissa Helsingissä, Salossa ja Turussa. Ylöjärvellä selvitetään yhteisopetuksen aloittamista, mutta päätöksiä ei ole tehty. Helsinkiläistä Kulosaaren yhteiskoulua voi kutsua yhteisopetuksen pioneeriksi. Siellä sitä annetaan jo kolmatta talvea.
Yhteisopetus selkiinnyttää rehtorien työtaakkaa ja samalla sen voi arvella säästävän kaupunkien varoja, kun erillisiä opetusryhmiä ei tarvitse perustaa enää muutaman oppilaan takia. Raha ei kuitenkaan ole istunut kuskin paikalla ainakaan Seinäjoella.
– Me ei ole lähdetty miettimään tätä raha edellä, vaan lasten ja nuorten etu edellä, Jaskari korostaa.
Jaskarin mukaan yhteisopetus on tapa lisätä suvaitsevaisuutta. Uskontojen välistä dialogia on syytä vahvistaa ja oppilaiden pitää tutustua omiin ja muihin katsomuksiin. Jaskarin mielestä nykyinen uskontoryhmiin jaettu uskonnonopetus ei ole siinä onnistunut - diplomaattisesti sanottuna - "parhaalla mahdollisella tavalla"
Uskonnot ja kirkkoon kuulumattomat vastustavat
Uskontojen yhteisopetus on saanut nuivan vastaanoton varsinkin Suomen pieniltä uskontokunnilta. Sitä vastustavat niin ortodoksit kuin islamilaisetkin. Myös ET:n opetusta kannattavat Vapaa-ajattelijat pitävät ET:n pitämistä omana oppituntinaan parempana vaihtoehtona kuin sen ja uskontojen niputusta yhdessä opetettavaksi. Evankelis-luterilainen valtakirkkokin on enemmän kallellaan nykykäytännön suuntaan, vaikkakaan ei niin selvästi kuin muut.
Kirkkokunnista etenkin ortodoksit vieroksuvat uskontojen yhteisopetusta.
– Siinä oppilaat joutuvat opettajiksi toisillensa. Kun opettaja ja valtaosa luokan oppilaista ovat luterilaisia ja ortodokseja yksi tai kaksi, niin kuinka se voi toimia tasapuolisesti kaikkien kannalta ja muitten uskontojen edustajien kannalta? Oppilaan oikeusturva ei siinä toteudu, Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo sivaltaa.
Arkkipiispan mukaan on ilmeinen vaara, että luterilainen opettaja opettaa pian kaikki uskonnot kaikille.
– Näinhän näyttää joillakin alueilla jo tapahtuvan ja sehän ei vain toimi.
Arkkipiispa huomauttaa, että eri uskonnoille on valtakunnallisesti hyväksytty sisällölliset tavoitteet ja päämäärät, joihin pitää pyrkiä.
– Ne ovat velvoittavia periaatteessa. Mutta kuten Pohjanmaalla on tapahtunut, näitä periaatteita ei kunnioiteta. Ne hylätään ja pahimmillan halutaan sitä kautta hylätä koko uskonnonopetus.
Arkkipiispa näkee riskejä yhteiskuntarauhalle
Arkkipiispan mukaan uskontojen yhteisopetuksesta seuraa sekä lapselle että suomalaiselle yhteiskunnalle suuria vaaroja. Hän huomauttaa, että meillä on nyt paljon maahanmuuttajia, joiden kotoutus on aivan avainasioita.
– Uskonto on siinä aivan keskeinen kysymys. Yhteiskuntarauhan ja turvallisuuden kannalta uskonnonopetus kouluissa on aivan keskeinen oppiaine. Se tunnustetaan jo maailmalla, Euroopassa. Muissakin maissa halutaan noudattaa ns. Suomen mallia, mutta Suomessa ei ymmärretä, mikä olisi meidän kaikkien kannalta parasta.
Arkkipiispan mukaan ortodoksiperheet ovat palautteissaan toivoneet oman uskonnon opetuksen jatkuvan nykymuodossaan.
– Tutkimusten mukaan koululaiset istuvat mielellään nimenomaan ortodoksisen uskonnon tunneilla. Sen me toivoisimme jatkuvan, arkkipiispa Leo päättää.