Ulkoistamisella on usein synkkä kaiku. Mutta siihen erikoistuneet yritykset vakuuttavat, että kyse on paljosta muustakin kuin raakalaismaisesta saneeraamisesta.
– Emme todellakaan ole mitään pyöveleitä, nauraa intialaisen tietotekniikan palveluyrityksen Wipron maajohtaja Arto Kuusinen yhtiön uudessa konttorissa Espoon Keilaniemessä.
Wipro on yksi globaaleista, Suomessakin toimivista intialaista it-firmoista. Muita suuria ovat HCL, TCS, Infosys ja Tech Mahindra.
Vielä kymmenen vuotta sitten intialaiset toimijat saivat vain prosentin suomalaisista ulkoistussopimuksista. Viime vuosina kasvu on ollut kovaa, vaikka amerikkalaiset ja pohjoismaiset yritykset vielä dominoivatkin Suomen markkinoita.
Intialaiset vastaavat jo viidenneksestä kaikista ulkoistuksista, kertoo ulkoistusneuvonantaja ISG:n maajohtaja Kari Järnström.
– Heillä on selkeä panostus tähän markkinaan. He ovat hyvin asiakaslähtöisiä ja hyvin joustavia sopimusneuvotteluissa; tällä he ovat voittaneet paljon bisnestä Suomessa, Järnstöm sanoo.
Intialaisten it-yritysten perinteinen vahva alue Euroopassa on Britannia. Mutta alaa vallataan nyt myös Pohjoismaissa, joissa englannin kielen osaaminen on vahvaa ja toimiala on pitkälle kehittynyt.
Nokia-ulkoistukset "röyhkeää toimintaa"
Nokia ulkoisti satoja ihmisiä muutama vuosi sitten HCL:lle ja TCS:lle, minkä jälkeen intialaiset panivat toimeen laajat irtisanomiskierrokset.
– Se oli varsin röyhkeää toimintaa, muistelee Insinööriliiton neuvottelujohtaja Ismo Kokko.
Kokon mukaan ulkoistetun työn suoraviivainen siirtäminen ulkomaille on ollut tyypillisintä juuri intialaisille, joskin monikansallinen Accenture kohteli takavuosina nokialaisia vähintään yhtä tylysti.
Onko potkujen jakelu ulkoistetuille bisneksen koko kuva?
– Ei enää niin paljon kuin ennen. Nykyään ovat muut arvot tärkeitä. Ulkoistuksen kautta saadaan pääsy uuteen teknologiaan ja innovaatioihin. Päästään ehkä maantieteellisesti uusille alueille tuottamaan tukipalveluja, kuvaa ISG:n maajohtaja Kari Järnström.
Wipron Arto Kuusinen ei myöskään tunnista yhtiötään kauhukuvauksista.
– Kuvio, jossa henkilö ulkoistetaan, hänestä imetään tieto ja pannaan sitten ulos, ei kuulu ajamiimme periaatteisiin.
Wipro saa myös Insinööriliiton Ismo Kokolta varovaista tunnusta erilaisesta toimintatavasta ja paikallisesta työllistämisestä.
Miljardimaassa riittää osaavia käsiä
Intialaisilla firmoilla on mistä ammentaa. Wiprolla on Suomessa noin 135 työntekijää, mutta globaalisti yli 160 000. Näistä valtaosa työskentelee Intiassa.
Maajohtaja Arto Kuusinen toteaa, että vahva valtti taistelussa markkinatilasta on osaamisen saatavuus.
– Puhutaan sitten moderneista teknologioista tai vanhoista. Intia niin valtavana massana osaamista pystyy tarjoamaan sitä myös vanhoille teknologioille, Kuusinen sanoo.
Lisäksi tämän osaamisen saa käyttöön selvästi halvemmalla kuin länsimaissa. Palkat toki kasvavat Intiassakin, mutta ero vaikkapa suomalaisinsinööriin on edelleen tuntuva.
Intialaiset eivät silti kilpaile ennen kaikkea hinnalla. Vuosi sitten Tornion tehtaansa tuotannonohjaussovellukset Wiprolle ulkoistanut Outokumpu arvosti paitsi kustannustehokkuutta myös intialaisten laaja-alaista osaamista.
– He panostavat hyvin kehitykseen sekä valmiiden ja puolivalmiiden ratkaisujen luomiseen asiakkaille. Ja sitten heillä on vahva offshore-tuki, Outokummun tietohallintojohtaja Patrik Ekström kehuu.
Tehtaalta siirtyi toistakymmentä työntekijää Wipron leipiin. He ovat työsuhteessa intialaisyritykseen edelleen.
Myös taloushallintoa on ulkoistettu. Outokumpu on ulkoistuksiinsa tyytyväinen, mutta Tornion tehtaan pääluottamusmiehen Pekka Korpelan mukaan palvelutaso on laskenut "yllättävän paljon".
Työ voi pian siirtyä intialaisille roboteille
Wipron Arto Kuusinen uskoo oman yrityksensä kasvun jatkuvan Suomessa vahvana, mutta muuttavan muotoaan.
Ulkoistusfirmat eivät tyydy perinteisiin it-palveluihin, vaan investoivat kokonaisten työnkulkujen ja prosessien haltuunottoon. Jopa lakipalveluita voidaan ulkoistaa Intiaan, ja tätä on Suomessa jo tehtykin.
Uudet teknologiat, kuten automaatio, robotiikka ja keinoäly avaavat uusia, digitaalisia kasvupolkuja niin suomalaisille teollisuusyrityksille kuin kansainvälisille ulkoistusyrityksillekin.
Suomalaisia ulkoistuksia ei välttämättä jatkossa tehdä vain intialaiselle työntekijälle.
– Niitä voidaan pian tehdä intialaiselle robotille, Arto Kuusinen Wiprosta sanoo.