Vaikuttaako pimeys sinuun -nettikyselyyn vastanneista vain joka viides sanoi, ettei pimeys pysty lannistamaan. Joillekin syksy on jopa suuri ilo:
Ei pimeys haittaa, kylmyys ja kostea sää kyllä. Muuten toimin kuin ennenkin.
Ihanan pimeetä! Tykkään muutenkin nukkua päivällä ja valvoa yöllä kun on mahdollisimman pimeää.
Neljä viidestä vastaajasta siis kärsii pimeästä. Runsas 31 prosenttia kokee, että pimeys nuijii sekä mielen että kropan. Pelkästään mielen se vie matalaksi vielä 29 prosentilta ja fyysiset voimat 17 prosentilta.
Pimeys vaikuttaa myös monen intoon olla tekemisissä muiden kanssa. Lähes 60 prosenttia vastaajista sanoo erakoituvansa syyspimeillä. Vain harvasta pimeä tekee aiempaa sosiaalisemman. Yli kolmanneksen ihmissuhteisiin valon määrä ei vaikuta.
Lähes kolmannes vastaajista myös syö pimeänä vuodenaikana samoin kuin muulloinkin. Vajaat 38 prosenttia tunnustaa kuitenkin, että makeaa tekee nyt mieli tavallista enemmän. 25 prosenttia syö tavallista enemmän, ja joukkoon mahtuu myös pieni joukko ihmisiä, joille ruoka ei maistu.
Kirkasvaloa ja karhun tapoja
Pimeästä kärsivät pyrkivät selättämään sen vaikutuksia monin konstein. Liikkuminen ja ulkoilu on karkotuskeino numero yksi, siihen turvautuu vajaat 29 prosenttia vastanneista. Käpertyminen sohvalle kynttilän valoon kuuluu lähes 20 prosentin keinovalikoimaan.
Vitamiinit ovat vain vähän suositumpi (13 %) apuväline kuin touhuaminen siinä määrin, ettei ehdi synkistyä (11 %). Osa nauttii kulttuurista, pieni joukko karkaa aurinkoon, osa ottaa kirkasvalolamput käyttöön – ja mahtuu vastaajiin pari karhun keinojakin käyttävää:
menen talviunille, enkä nouse ennen maaliskuuta
Hyödyntämällä kaiken vähän päivänvalon: joka päivä valoisaan aikaan ulos, edes seisoskelemaan jos ei muuta.
odottamalla talvipäivän tasausta ja päivien pidentymistä sekä ennen kaikkea kevätaurinkoa.
Kyselyyn vastasi vajaassa vuorokaudessa vajaat 600 henkilöä.