KTM Susanna Kultalahti Vaasan yliopistosta on tutkinut Y-sukupolven arvostuksia ja käsityksiä siitä, mistä asioista mielekäs työ koostuu. Y-sukupolveksi sanotaan ikäluokkaa noin 1980-luvun alusta vuosisadan vaihteeseen.
Pätkätyösukupolvi
Susanna Kultalahti muistuttaa, että Y-sulkupolvi on nähnyt paitsi vaurautta, myös 1990-luvun laman vaikutukset. Irtisanomiset ja lomautukset ovat antaneet Y-sukupolvelle viestin, etteivät organisaatiot voi aina huolehtia omistaan.
– Se on saanut Y-sukupolven ajattelemaan, miksi he sitoutuisivat rohkeasti työpaikkaan, kun työnantajakaan ei voi sitoutua heihin.
Nykyinen työelämä pätkätöineen on pirstaleisempi kuin ennen ja sen on koitunut juuri Y-sukupolven kohtaloksi.
– Eihän nykyään enää kukaan voi edes haaveilla eläkevirasta. Meille on alusta asti tuotu esiin sitä, että pitää olla työuran aikana esimerkiksi valmis vaihtamaan ammattia, huomauttaa Kultalahti, itsekin Y-sukupolvelainen.
Työyhteisö on tärkeä
Y-sukupolvi on joutunut muuttamaan sitoutumisen kohdettaan. Kultalahden väitöstutkimuksesta käy ilmi, että työpaikan sijaan se sitoutuukin ennemmin työtehtävään, esimieheen ja työkavereihin. Työpaikan sosiaaliset suhteet ja hyvä työilmapiiri ovat tärkeitä.
– Y-sukupolvelaiset haluavat mieluiten työyhteisön, jossa saa olla oma itsensä ja jossa tuetaan ja autetaan toisia.
Myös esimiehiltä odotetaan entistä enemmän. Y-sukupolven työntekijöitä onkin luonnehdittu vaikeiksi johdettaviksi.
– Y-sukupolvi haastaa esimiehen vaatimalla paljon aikaa keskusteluihin esimiehen kanssa. He toivovat, että esimies ottaa henkilökohtaiset toiveet ja tarpeet huomioon. Esimiehen toivotaan erityisesti kuuntelevan, kunnioittavan ja arvostavan, kertoo Kultalahti.
Tutkimuksen mukaan esimies on Y-sukupolven mielestä personal trainer, henkilökohtainen valmentaja, joka palautteen ja vastuiden kautta auttaa Y-sukupolvelaista paitsi nykyisessä työssä, myös koko työuralla.
Kultalahden mukaan Y-sukupolvi on kuitenkin mainettaan parempi. Vaatiminenkin voi olla suomalaiselle työelämälle vain hyväksi.
– Mikäli he vaativat esimiehiltä paljon ja vaativat äänekkäästi parannuksia työelämän epäkohtiin, voi se koitua kaikkien hyödyksi, muistuttaa Kultalahti.
Tervettä itsekkyyttä
Susanna Kultalahden tutkimuksesta piirtyy kuva uudenlaisista työntekijöistä, jotka vastapainoksi pätkätöille ja työelämän pirstaleisuudelle asettavat työlle laatu- ja sisältövaatimuksia.
Kultalahden mukaan he eivät halua rutinoitua tai jämähtää työssään, vaan toivovat uusia tehtäviä ja työnkuvia kehittyäkseen urallaan ja omassa ammatissa. Haasteita halutaan kuitenkin sopivasti, sillä oma aika nähdään arvokkaana ja työlle ei haluta uhrata liikaa.
– Näyttäisi siltä, että palkka ei ole se ykkösjuttu Y-sukupolvelle. Enemmän toivotaan, että työllä on sisältöä ja merkitystä.
KTM Susanna Kultalahden johtamisen alaan kuuluva väitöstutkimus_ It’s so nice to be at work!” Adopting different perspectives in understanding Generation Y at work_ tarkastetaan perjantaina 4.12. Vaasan yliopistossa.