Monikulttuurisuutta on käsitelty suomalaisessa lastenkirjallisuudessa vähän verrattuna esimerkiksi muihin pohjoismaisiin lastenkirjoihin.
– Aiheeseen liittyviä suomalaisia lastenkirjoja sai oikein etsimällä etsiä. Vasta 2000-luvulle tultaessa monikulttuurisuutta on alkanut esiintyä lastenkirjoissa enemmän, kertoo Oulun yliopistossa aiheesta tohtoriksi väittelevä oululainen kasvatustieteen maisteri Jaana Pesonen.
Aihetta tutkittu vähän Suomessa
Pesonen sanoo, että viime vuosina monikulttuurisuutta on alettu käsitellä suomalaisessa lastenkirjallisuudessa entistä monipuolisemmin, ei pelkästään ihonväriin peilaten.
Aiheeseen liittyviä suomalaisia lastenkirjoja sai oikein etsimällä etsiä.
Jaana Pesonen
Jaana Pesonen on tutkinut väitöstutkimuksessaan lastenkirjallisuutta 1980-luvun alusta vuoteen 2010.
Alan tutkimus on yhä suhteellisen vähäistä Suomessa. Aihe on kuitenkin ajankohtainen, sillä lukijoiden etniset, uskonnolliset ja perhemuotoihin liittyvät taustat ovat entistä monikulttuurisempia.
Väittelijän mukaan kirjoilla on merkittävä rooli lasten identiteetin rakentumisessa, joten on tärkeää tarkastella, millaisia samaistumisen malleja ne tarjoavat niin vähemmistöihin kuin enemmistöihin kuuluville lapsille.
Lapsi joutuu ulkopuolisen asemaan
Tutkimuksen aineisto koostuu lasten kuvakirjoista, joiden analysoinnissa on hyödynnetty lähiluvun tekniikkaa. Monikulttuurisuutta on tarkasteltu laajasti ottaen huomioon erilaiset sosiaaliset kategoriat, kuten etnisyys, kansalaisuus, sukupuoli, kieli, kyvykkyys ja ikä.
Tulosten mukaan monikulttuurisuutta kuvataan usein kansalaisuuden kautta. Kansalaisuuden kuvaaminen ilmenee usein suomalainen/ei-suomalainen -jaotteluna. Näin ollen "ei-suomalainen lapsi" joutuu yhä usein ulkopuoliseen, "toisen" asemaan.
Lastenkirjoissa käsitellään myös rasismia esittämällä, miltä syrjintä ja kiusaaminen tuntuvat. Kirjojen kasvatuksellisuus tulee esille erityisesti rasisminvastaisina strategioina, joiden avulla syrjintään pyritään puuttumaan tekemällä se näkyväksi.
Lastenkirjallisuus voi tukea lukijan kulttuurisen tietouden kehittymistä.
Jaana Pesonen
Tutkimus haastaa pohtimaan kielen merkitystä, sillä yhteiskunnallinen monikulttuurisuuskeskustelu heijastuu myös lastenkirjoihin. Tulokset osoittavat, että monikulttuurisuus on haastava aihe lastenkirjallisuudessa. Kirjoissa voidaan pyrkiä kasvattamaan rasisminvastaisuuteen, mutta päätyä silti vahvistamaan normatiivista jaottelua "erilaisuuteen" ja "normaaliin".
Kriittinen lukutaito kehittyy
Tutkimuksen keskeinen tulos kertoo kuitenkin, että nykypäivän lastenkirjoissa on mahdollista myös kyseenalaistaa meihin ja muihin liittyviä erontekoja. Näin tarjoutuu myös monimuotoista ymmärrystä niin suomalaisuudesta kuin muista sosiaalisista jaotteluista, kuten sukupuolesta tai kyvykkyydestä.
Tutkimuksen mukaan lastenkirjallisuus tarjoaa lukijoille mahdollisuuksia kyseenalaistaa yksinkertaistavia oletuksia itsestä ja muista.
– Näin lastenkirjallisuus voi tukea lukijan kulttuurisen tietouden kehittymistä sekä kriittistä lukutaitoa, Pesonen sanoo.
Jaana Pesonen väittelee aiheesta Oulun yliopistossa 5. joulukuuta. Väitöksen suomalainen nimi on ”Monikulttuurisuuden haaste suomalaisissa nykypäivän kuvakirjoissa. Tutkimus sosiokulttuuristen kategorioiden uudelleen kuvantamisesta.”