Kaamosväsymys vaivaa jopa joka kolmatta suomalaista. Vetämättömyys, lisääntynyt unen tarve ja herkuttelunhalu ovat tuttuja ilmenemiä oireyhtymässä, joka tunnetaan kansainvälisesti nimellä SAD eli seasonal affective disorder.
Rovaniemeläinen psykiatri Antti Liikkanen muistuttaa kuitenkin, että sitä ei pidä sotkea varsinaiseen kaamosmasennukseen.
– Siitä kärsii noin prosentti suomalaisista. Siihen eivät auta kikat, vaan tarvitaan terapiaa ja mahdollisesti lääkitystä, Liikkanen sanoo.
Kaamosväsymyksen kanssa pärjäämiseen Liikkasella on kolme konstia – ja yksi varoitus.
1. Ulkoile, mutta pipo päässä
Aurinko nousee seuraavan kerran Utsjoella puoliltapäivin tammikuun 16. päivänä ensi vuonna. Pohjoisimmassakin Suomessa päivä on silti jossain vaiheessa hieman valoisampi, ja silloin pitäisi Liikkasen mielestä lähteä pihalle.
– Puoli tuntia ulkoilua kello 10 ja 14 välisenä aikana. Mutta pipo päähän vaikka olisi nollakeli, Liikkanen neuvoo.
– Kylmä vaikuttaa ihmiseen pahemmin kuin pimeys. Olemme afrikkalaista geeniperimää, joten napapiirillä asuminen on meille vähän epäinhimillistä.
Ulkoilu ja vähäisenkin valon näkeminen virkistää ja piristää mieltä kaamoksen keskellä. Jos vire ei riitä aktiiviseen kuntoliikuntaan, rauhallinen kävelykin on parempi kuin sohvaan jääminen.
2. Nappaa D-vitamiinia ja suklaata
Liikkasen mukaan tärkein – ja lähestulkoon ainoa – lisäravinne, jota kaamosväsymyksen hoitoon kannattaa säännöllisesti nauttia, on D3-vitamiini.
– Se ei oikeastaan edes ole vitamiini, vaan hormoni. Aamuisin 20 mikrogrammaa, itse otan 50, Liikkanen sanoo.
B- ja C- vitamiinit hän jättäisi hyllyyn. Sen sijaan suklaata, tummaa tai vaaleaa, voi nauttia kohtuudella.
– Hiilihydraattien halulle voi jonkin verran antaa periksi.
3. Kunnioita pimeää vuodenaikaa ja lepää
Yrityksissä ja kunnissakin pitäisi suuret asiat päättää heinäkuussa, eikä kaamosaikaan.
Antti Liikkanen
Liikkanen ei hirveästi lämpene kirkasvalolampuille kaamosväsymyksen hoidossa. Hänen mielestään pimeydestä kannattaisi yrittää ottaa irti se levon mahdollisuus, minkä se luontaisesti meille pohjoisen ihmisille tarjoaa.
– Kunnioita pimeää vuodenaikaa, nautiskele ja lepää. Yrityksissä ja kunnissakin pitäisi suuret asiat päättää heinäkuussa, eikä kaamosaikaan, Liikkanen pamauttaa.
– Jos kirkasvalosta kokee saavansa apua, se on tietysti ok. Mutta luontoaan pitäisi kuunnella.
Huonoin idea: Kostea etelänmatka velaksi
Entisaikaisessa maatalousyhteiskunnassa pimeä vuodenaika oli usein myös melko kostea – nimittäin pirttien sisällä. Kesän ohrasadosta loppukesästä pantu olut valmistui parahultaisesti juotavaksi talven pimeille. Tekemistäkään ei oikein talvella ollut, joten väki jouti tissuttelemaan uunin pankolla.
Liikkasen mielestä alkoholi ei hoitokeinoksi sovi, mutta kohtuudella sitä voi nauttia kaamosväsymyksessäkin. Huonoin idea on ostaa velaksi etelänmatka ja viettää viikko allasbaarissa.
– Sitten kuvitellaan, että se jotenkin piristäisi kun on viikko juopoteltu. Etelänmatka ei ole hoitokeino – voi matkustaa, jos haluaa – mutta siinä kuluu rahaa ja ilmastokin kärsii, Liikkanen sanoo.
8.12. klo 11:22 Korjattu D3-vitamiinin annostus milligrammoista mikrogrammoiksi.