Jussi Silvennoinen on uransa aikana loihtinut lukuisia karttoja, nyt liki valmiina on Jukolan viestin 2017 maastokartta. Joensuun Enon Jukolan kartan tekeminen alkoi jo viime vuonna. Työ on tarkkaa, sillä jokainen kivi, kuoppa ja kumpare on taltioitava. Työ jatkuu aina kevääseen 2017 saakka, sillä luonto tuo maastoon koko ajan pieniä muutoksia.
Se vaatii tsemppiä, sillä maasto on välillä rajuakin, tiheätä ja mäkistä.
Jussi Silvennoinen.
Silvennoinen arvioi, että maastotyöhön on kulunut noin kuusikymmentä työpäivää. Harpatin maastossa mukana kulkivat säänkestävästi suojattu pohjakartta, kyniä, kompassi ja eväät. Kartoitustöissä olisi mahdollista käyttää myös maastotietokonetta ja GPS paikanninta, mutta nämä Silvennoinen on jättänyt rauhaan nopeuttaakseen maastossa liikkumistaan.
– Tulevan Jukolan viestin maasto on suunnistuksellisesti vaativaa ja hienoa. Se vaatii tsemppiä, sillä maasto on välillä rajuakin, tiheätä ja mäkistä, mutta Jukolan viestissä on siihen opittu, harrastajaporukka arvostaa sitä, että radat ovat vaativia, toteaa Jussi Silvennoinen.
Kartta kertoo koko maiseman
Joensuu-päivänä marraskuussa Jussi Silvennoinen oli karttoineen Pohjois-Karjalan museossa. Hän teki Joensuun vuoden 1840 kartan, ja vertasi sitä nykypäivän kaupungin karttaan. Museon väki nimitti Silvennoisen esittelyssään karttavelhoksi, itse hän pitää itseään pikemmin friikkinä.
On meitä muitakin ihmisiä, joille kartta kertoo paljon enemmän kuin toisille.
Jussi Silvennoinen
– On meitä muitakin ihmisiä, joille kartta kertoo paljon enemmän kuin toisille. Se on sellainen eräänlainen kuvakirja, josta tällainen karttafriikki näkee rivien välistä paljon sellaista, mitä ulkopuolinen ei ehkä tule ajatelleeksi. Kun karttaa piirtää, maisema on siinä silmissä koko ajan, sanoo Jussi Silvennoinen.
Joensuun vanha maisema oli Silvennoiselle yllätys, kaupunki ei suinkaan ollut keskellä metsää. Suunnistuksen kannalta vanha kaupunki ei olisi kovin mielenkiintoinen, mutta asuinpaikaksi se kyllä karttavelholle kelpaisi.
– Täällä on ollut tosi viihtyisiä paikkoja siihen aikaan, viittaa Jussi Silvennoinen Joensuun vuoden 1840 näkymään.