Hämeenlinnan kaupungin ympäristöasiantuntija Heli Jutila pitää ilmastonmuutosta suurena ympäristöuhkana.
– Se on laaja-alainen tekijä ja on vaikuttanut jo pitkään. Se vaikuttaa meidän eliölajistoon, luontotyyppeihin ja sitä kautta kaikkeen. Yksittäinen ihminen voi vaikuttaa siihen elintapavalintojensa kautta, miten me lämmitämme, miten me kuljemme ja mitä me syömme. Myös valtion ja kuntien pitää ottaa ilmastonmuutos huomioon päätöksenteossaan.
Hämeenlinnan tämän vuoden teemavuosi kiinnittää huomiota luontoon ja veteen. Teemavuonna kaupunkilaiset halutaan saada mukaan luomaan parempaa ympäristöä ja nauttimaan luonnosta.
Luontoarvojen ohella esille nostetaan myös luontoa uhkaavia tekijöitä.
Jokainen voi vaikuttaa
Ilmaston lämpenemisen myötä tänne on levittäytynyt haitallisia vieraslajeja, kuten jättiputki ja jättipalsami. Ne vievät tilaa Suomen luonnonvaraisilta kasveilta.
– Tänne saattaa levitä myös muita lajeja, joista emme edes vielä tiedä, varoittaa ympäristöasiantuntija Heli Jutila.
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi työtä on tehtävä kansainvälisesti, mutta siihen voi vaikuttaa myös paikallisesti.
– Vieraslajien leviämisen estäminen ja raivaaminen on yksi selkeä asia, mitä tavallinen ihminen voi tehdä. Hämeenlinnassa on jo olemassa aktiivinen ryhmä, joka on kiinnostunut vieraslajien torjunnasta.
Toimintaa omilla keinoilla
Heli Jutila muistuttaa, että Hämeenlinnan seudulla luonnonmuistomerkkejä on suojeltu jo 1960-luvulta lähtien. Hän innostaakin ihmisiä hakemaan uusia, suojeltavaksi sopivia kohteita.
– Moni ihminen toimii jo omilla keinoillaan. Meillä on esimerkiksi useita vesiensuojeluyhdistyksiä ja sellaisia luonnonsuojelijoita, jotka omilla maillaan suojelevat luontoarvoja ilman, että kukaan on vaatinut niitä suojeltaviksi.
– Ihmisten pitäisi pitää enemmän ääntä näistä asioista ja sitä, miten he arvostavat luontosuhdetta.
Luontoarvot jäävät talouskasvun jalkoihin
Paikallisesti luontoarvojen uhkana ovat muun muassa maa-ainesten otto ja bioenergian tuotanto.
– Kun talous lähtee nousuun, rakentaminen lisääntyy ja kiviainesta louhitaan enemmän. Pääkaupunkiseudulla kiviainesvarat alkavat olla vähissä ja siksi niitä haetaan yhä kauempaa, kuten täältä Hämeestä. Rakentaminen voi olla uhka myös paikallisille luontokohteille.
– Bioenergian tuotanto on nykyisellään jo merkittävää ja puuta halutaan metsistä yhä enemmän. Sekin vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Täällä Hämeessä suojelualueet ovat pääosin pieniä ja riippuvaisia ympäröivän metsän ja luonnon tilasta.
Tukipolitiikka voi puolestaan vaikuttaa siihen, miten maanviljelyksen muututtua perinnemaisemia pystytään hoitamaan.