Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

Avioliittoaloitteen paperiset allekirjoitukset ruuhkauttavat vaäestörekisterikeskusta

Paavo Väyrynen ei aio palata eduskuntaan EU-parlamentista valvomaan EU-äänestysaloitteensa menestystä. Tavallisten kansalaisten lakialoitteiden kirjo ulottuu suomenpystykorvapentujen tukisatasesta kansanedustajien taksinkäyttökäyttökieltoon.

Kansalaisaloite.fi-sivuston otsikkopalkki.
Kuva: Yle
  • Hilkka Säävälä

Enää ei ehdi vaatia kansanäänestystä Fennovoiman ydinvoimalasta tai Natoon liittymisestä, sillä niiden allekirjoitusaika umpeutui eilen maanantaina. Kansalaisdemokratian nimissä voi edelleen vaatia vaikkapa metsien avohakkuiden kieltämistä lailla tai turvapaikanhakijoiden ulkonaliikkumiskieltoa.

Tähän mennessä alle kymmenen aloitetta 460:stä on kerännyt yli 50 000 nimeä ja päässyt eduskunnan käsittelyyn.

Väestörekisterikeskuksessa urakoidaan parhaillaan miehen ja naisen avioliittoa vaativien yli 100 000 nimen aitoutta. Ongelma on, että vain osa nimistä on kerätty netissä, suurin osa paperisena.

– Paperit ovat huomattavan paljon työläämpiä käsitellä, koska tiedot pitää saada papereista datamuotoon, että niitä voitaisiin verrata tietokantaan, sanoo projektipäällikkö Pauli Pekkanen väestörekisterikeskuksesta.

Väyrynen haluaa EU-kansanäänestysaloitteen ripeästi eduskuntaan

Netissä allekirjoitettujen nimien aitous on taattu, sillä aloite allekirjoitetaan pankkitunnuksien kautta.

Perialoitteiden ruuhka harmittaa Paavo Väyrystä, joka haluaisi oman EU-kansanäänestysaloitteen pikaisesti eduskuntaan, vaikka nimiä kerätään vielä tämä viikko.

Hän ei sentään itse luovu EU-parlamenttipaikasta ja ryhdy kansanedustajaksi valvomaan aloitteen läpimenoa, vaikka tätäkin on julkisuudessa uumoiltu.

– Kaikenlaistahan saa arvailla, mutta ei minulla ole ollut missään vaiheessa ajatusta, että näin tekisin, Väyrynen sanoo.

Aloitteille uskottavuutta tieteestä

Kansan ja poliitikkojen lisäksi myös tutkijat testaavat kansalaisaloitteen voimaa. Aloite Suomen siirtymisestä Keski-Euroopan aikavyöhykkeelle ja kesä-talviajasta luopumista esitetään kahden tutkijatahon voimin. 

Sekä Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksella että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kannatetaan kellojen siirtämistä pysyvästi tunnilla eteenpäin. Terveyttä edistäisi kansalaisaloitteen mukaan myös, jos luovuttaisiin kesä- ja talviaikojen siirtelystä.

– Aamut sarastaisivat aikaisemmin. Nimenomaan aamun valo näyttäisi olevan terveellistä. Tämä säännöllistäisi nukkumisen aikataulua ja unirytmiä, THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen perustelee.

Kansanedustajat silmätikkuna

Kansalaiset eivät tyydy tekemään vain lakialoitteita, vaan pyrkivät puuttumaan myös kansanedustajan työhön. Useammassakin aloitteessa halutaan pienentää parlamentaarikkojen määrää ja palkkioita.

Jyväskyläläisen Eva-Marina Ylösen ja toistaiseksi 9 034 muun kansalaisen oikeustajua loukkavat kansanedustajien lomat ja etuudet.

– Heillä on todella pitkät joululomat ja hyvät muut edut. Kansanedustajilla on esimerkiksi käytössä taksikortit. Ihan hyvin voisivat käyttää bussiyhteyksiä, jotka ovat pääkaupunkiseudulla todella hyvät, perustelee Ylönen kansalaisaloitettaan.