Suomalaisille kahvi on tärkeämpää kuin muille maapallon asukkaille. Näin voi sanoa hyvällä syyllä, sillä kahvin kulutus on meillä aivan toista tasoa kuin muissa maissa.
Suomessa juodaan raakakahvia eniten maailmassa, yli 12 kiloa henkeä kohti vuodessa, kun esimerkiksi Välimeren maissa jäädään 5 kilon paikkeille. Tästä huolimatta kahvia ei varastoida pahan päivän varalle mitenkään erityisen pitkäksi aikaa.
Läheltä piti viisi vuotta sitten
Suomessa on kaksi merkittävää kahvin tuojaa, Paulig ja Meira. Ne vastaavat valtaosasta Suomeen vuosittain tuotavasta noin 60 miljoonasta raakakahvikilosta.
Meiran osuus kahvin vähittäiskaupasta on reilu viidennes, 10 miljoonaa kiloa. Pauligille jää loput, sillä pienpaahtimoiden osuus on vain muutama prosentti.
Meiran toimitusjohtaja Raimo Sinisalo sanoo, että Meiralla on kahvia varastoissa alle kahden kuukauden kulutusta vastaava määrä. Suurempaa erää ei kannata pitää varastoissa.
Pauligin viestintävastaava Mervi Siikala kertoo, että Pauligilla on kahvia varastossa sen verran kuin normaalisti ihmiset kuluttavat kuukaudessa tai kahdessa. Jos kahvin tuonti syystä tai toisesta näyttäisi loppuvan, tilanne kuitenkin muuttuisi.
– Poikkeustilanteessa kahvin hamstraaminen toki nopeuttaisi varaston hupenemista, Mervi Siikala sanoo.
Kahvi alkoi olla todella vähissä.
Raimo Sinisalo
Meiran toimitusjohtaja Raimo Sinisalo sanoo, että lähihistorian pahin tilanne kahvirintamalla koettiin vuonna 2010 satamalakon aikaan. Tuolloin ahtaajien lakko sulki Suomen satamat pariksi viikoksi. Lakko loppui juuri ajoissa.
– Ei olisi hirveän paljon pidempään kestetty tilannetta, kahvi alkoi olla todella vähissä, sanoo toimitusjohtaka Raimo Sinisalo.
Kahvia ei varmuusvarastoida
Suomen syrjäisestä sijainnista johtuen työ- ja elinkeinoministeriön alainen Huoltovarmuuskeskus varastoi yhteiskunnalle välttämättömiä asioita. Pahan päivän varalle on muun muassa polttoaineita, lääkkeitä ja elintarvikkeita.
Kahvi ei ole elämän perusehto.
Jyrki Hakola
Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola sanoo, että esimerkiksi viljaa ja siemeniä varastoidaan, mutta ei kahvia.
– Kahvi ei ole elämän perusehto, eli se ei kuulu sen tyyppisiin asioihin, joita olisi syytä varastoida.
Hakola sanoo myös, että Suomessa ei varmuusvarastoida valmiita elintarvikkeita, senkään vuoksi kahvia ei löydy varmuusvarastoista.
– Varastoimme lähinnä erilaisia raaka-ainekomponentteja ja kemikaaleja, Jyrki Hakola sanoo.