Tietoa ei hyödynnetä tarpeeksi ikäihmisten hoidossa, kertoo Itä-Suomen yliopistossa tehty väitöstutkimus.
29. tammikuuta tarkastettava väitös tuo esille merkittävän epäkohdan: uudesta lainsäädännöstä ja suosituksista huolimatta tiedon hyödyntäminen ikäihmisten hoidossa ei ole viime vuosina ainakaan lisääntynyt.
Syynä tilanteeseen on terveystieteiden maisterin Liisa Klemolan mukaan se, etteivät tutkimukseen osallistuneet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset nähneet tiedon arvoa omassa työssään vaan ajattelivat, että sitä kerätään pitkälti hallinnollisista syistä.
– Jos tiedon hyödyllisyyttä ei nähdä, niin tieto jää hyödyntämättä. Kun tietoa aletaan kerätä, pitäisi ensin tähdentää, mistä syystä sitä kerätään, jotta sen merkitys käytännön työssä tulisi selväksi, Klemola sanoo.
Arvioinnissa jyllää negatiivisuus
Tutkimus osoitti myös, että ikäihmisten toimintakykyä tarkastellaan enimmäkseen negatiivisten ja sairauskeskeisten muutoksien kautta.
– Positiivinen puoli unohtuu. Ikäihmisen toimintakykyä voisi arvioida myös siitä näkökulmasta, minkälaisia voimavaroja ihmisellä edelleen on. Negatiiviset puolet kuitenkin korostuvat, Klemola huomauttaa.
Klemolan tutkimuksen kohderyhmänä olivat ikääntyvien parissa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ympäri Suomea. Tutkimusaineisto koostui haastatteluista ja kyselystä.