Saamelaisten asema vahvistunee Pohjoismaiden neuvostossa.
Pohjoismaiden neuvosto haluaa vahvistaa suhdettaan Saamelaiseen parlamentaariseen neuvostoon ja puheenjohtajisto päättikin kokouksessaan 26. tammikuuta Helsingissä ehdottaa, että neuvosto myöntää Saamelaiselle parlamentaariselle neuvostolle laajennetun tarkkailija-aseman.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien yhteistyöelin. Sillä on jo ennestään tarkkailija-asema Pohjoismaiden neuvostossa ja siten oikeus osallistua Pohjoismaiden neuvoston istuntoon.
Ei vielä äänioikeutta
Laajennettu tarkkailija-asema antaisi saamelaisten edustajille oikeuden osallistua Pohjoismaiden neuvoston valiokuntakokouksiin silloin, kun niissä käsitellään saamelaisasioita.
Se ei kuitenkaan antaisi saamelaisedustajille äänioikeutta.
Valiokunnat tekevät itse päätöksen siitä, mihin kokouksiin saamelaisedustajia kutsutaan.
Saamelaiset ovat hakeneet täysjäsenyyttä, mutta sitä ei voida hyväksyä
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on hakenut Pohjoismaiden neuvoston täysjäsenyyttä vetoamalla viralliseen alkuperäiskansa-asemaansa, joka erottaa saamelaiset Pohjoismaiden muista vähemmistöryhmistä.
Hakemusta ei kuitenkaan voida hyväksyä, sillä Helsingin sopimuksen mukaan Pohjoismaiden neuvosto koostuu itsenäisten valtioiden parlamenttien jäsenistä. Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin itsehallintoalueet, joilla kaikilla on omat lainsäädäntöelimet, ovat aiemmin saaneet erivapauden tästä säännöstä.
"Hyvä ratkaisu"
Laajennettua tarkkailija-asemaa pidetään Pohjoismaiden neuvostossa hyvänä ratkaisuna.
– Olemme tyytyväisiä yhteisen päätöksen löytymiseen. Saamelaisten tulee voida ilmaista näkemyksensä heitä koskevissa asioissa, toteavat Pohjoismaiden neuvoston ja asiaa valmistelleen työryhmän jäsenet Carl Haglund, Phia Andersson Ruotsista ja Gunvor Eldegard Norjasta.