Ruotsissa on ollut vireillä laki, jonka mukaan julkista tukea saavien festivaalien ja keikkapaikkojen esiintyjistä vähintään puolet on oltava naisia. Suomalais-beniniläisessä Helsinki-Cotonou Ensemblessä soittaa kahdeksan miestä.
– Bändissä ei tarvitse olla tasajako miesten ja naisten kesken, mutta festivaalikokonaisuudessa tasa-arvon pitäisi toteutua. Siksi meidän 8-miehinen joukkueemme vie tasetta liikaa miinukselle, arvelee Halonen.
Halosella ei ole varmuutta siitä, onko lakiesitys hyväksytty. Vaikutusta keikkajärjestäjiin hankkeella sen sijaan on jo selvästikin ollut.
– Monet tahot Ruotsissa toimivat jo niinkuin laki olisi voimassa. Muusikoiden keskuudessa asiasta vallitsee suuri epätietoisuus.
Helsinki-Cotonou Ensemble -yhtyeen oli tarkoitus esiintyä Ruotsissa festavaalilla ja klubikeikalla. Molemmat kuitenkin peruuntuivat. Festivaali ilmoitti neuvottelujen kariutumisen syyksi sukupuolikiintiön.
– Klubikeikan peruuntumisen osalta on vahvat perusteet epäillä samaa syytä. Sitä ei kuitenkaan koskaan sanottu ääneen, kertoo Halonen.
Musiikkimaailma on miesvaltainen
Suomalaiset musiikkialan ihmiset ovat aiemminkin törmänneet Ruotsin kiintiösääntöön.
– Kohtasin kiintiön ensimmäistä kertaa tehdessäni keikkamyyntiä syksyllä -14. Konserttijärjestäjä selitti, että julkisen tuen takia heillä on sukupuolikiintiö, kertoo promoottorina työskennellyt Tytti Siukonen.
– Viime vuonna yritin myydä Ruotsiin orkesteria, jossa on seitsemän miestä ja yksi nainen. Homma tyssäsi. Ymmärtääkseni esimerkiksi julkista tukea saavat klubit joutuvat huomioimaan sukupuolikiintiön, kun ne rakentavat koko vuoden ohjelmistoaan. Jos tasa-arvo ei toteudu, voi sillä olla vaikutusta klubin saamaan avustukseen, sanoo Siukonen.
Ruotsissa asuva suomalaismuusikko Joona Toivanen kertoo, että kiintiöidean takana on julkista tukea jakava Kulturrådet. Asiasta nousi mylläkkä ja muun muassa monet musiikkialan järjestöt ja muusikot vastustivat ehdotusta.
– Lakiin esitystä ei kirjattu, mutta se on ilmeisesti jäänyt elämään joidenkin festivaalien ja klubien käytäntöihin, arvelee Toivanen.
Kiintiösäännön tarkoituksena on lisätä naismuusikoiden näkyvyyttä ruotsalaisessa musiikkielämässä. Helsingin Sanomien taannoisen jutun mukaan yritykset eivät kuitenkaan ole johtaneet tulokseen. Musiikkiala on niin Suomessa, Ruotsissa kuin laajemminkin varsin miesvaltainen.