Artikkeli on yli 9 vuotta vanha

Viro haluaa lisää puolustusyhteistyötä Pohjoismaiden kanssa – salainen tieto kiinnostaa

Viro haluaa lisää Naton joukkoja Baltian maihin ja tietojen vaihtoa Pohjoismaiden kanssa. Venäjä on palannut perinteiseen ajattelutapaansa, jossa länsi on vastustaja, sanoo Viron parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson.

kaksi brittisotilasta
Baltian maissa harjoittelee jatkuvasti joukkoja muista Nato-maista. Kuvassa brittiarmeijan sikhisotilas Latviassa. Viro haluaa lisää Nato-joukkoja torjumaan mahdollisia Venäjän hyökkäyshaluja. Kuva: Valda Kalnina / EPA
  • Ahti Kaario

Puolustusyhteistyö on paras tapa turvata Pohjoismaiden ja Itämeren alueen maiden hyvät saavutukset, sanoi virolainen kansanedustaja Marko Mihkelson puheessaan Paasikivi-seuran kokouksessa Helsingissä. Viro kuuluu puolustusliitto Natoon, mutta tekee yhteistyötä myös Suomen ja Ruotsin kanssa.

Viro johtaa tänä vuonna Baltian maiden keskinäistä puolustusyhteistyötä.

– Aivan varmasti pyrimme laajentamaan yhteistyötä Nordefcon kanssa, varsinkin koskien luottamuksellisen tiedon vaihtamista, sanoi Mihkelson. Nordefco on lyhenne Pohjoismaiden puolustustusyhteistyöstä.

Suurempia Nato-joukkoja Baltiaan?

– Rauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi pelotetasoamme täytyy nostaa. Liittolaisten pitää lisätä joukkojaan Itämeren alueella, sanoi Mihkelson.

Yhdysvallat kierrättää tällä hetkellä komppanian (100 - 150 sotilasta) suuruisia yksiköitä kussakin Baltian maassa. Mihkelsonin mukaan määrät ovat liian pieniä. Baltian maihin pitäisi tuoda prikaatin (Nato-maissa 3 200 - 5 500 sotilasta) kokoisia osastoja, hän sanoo.

Mihkelson muistuttaa, että Venäjän läntisellä sotilasalueella, joka on Baltian maiden ja Suomen itärajan takana, on kokonaista 60 prikaatin kokoista sotatoimiyhtymää. Ja nykyään joukot liikkuvat nopeasti.

Venäjän vanhat tavoitteet

Mihkelson pohdiskeli, että pitkällä aikavälillä konfliktit ja geopoliittinen kilpailu näyttävät olevan Venäjän ja lännen suhteissa normi, ja 1990-luvun vuodet poikkeus. Tuolloinhan puhuttiin kilpailun sijasta yhteistyöstä, ja Venäjä avautui ulkomaailmalle.

Myös Venäjän sotilaallisissa tavoitteissa ja periaatteissa on osa vanhaa. Mihkelsonin mukaan esimerkiksi suurten Zapad-2009 ja Zapad-2013 sotaharjoitusten vastustajakuvana on ollut Nato, aivan kuten 1980-luvun neuvostoajan suurissa sotaharjoituksissa.

Neuvostoaikana tavoite tosin saattoi olla Tanskan salmet, mutta Zapad-2013 -harjoituksessa harjoiteltiin hyökkäystä Natoon kuuluviin Baltian maihin ja Puolaan, jopa ydinasein. Harjoituksessa kuvattiin myös suomalaisten joukkojen hyökkäys Karjalan kannaksella, ja sen torjuminen.

Natoon vai ei?

Monista muista virolaispoliitikoista poiketen Mihkelson ei suoraan neuvonut Suomea liittymään Natoon. Hän kuitenkin siteerasi Viron puolustustutkimuskeskuksen tutkijaa Pauli Järvenpäätä, jonka arvion mukaan Suomen asema on hankalin mahdollinen: Venäjän silmissä Suomi kuuluu vastapuolen leiriin, mutta Naton turvatakuita sillä ei ole.

Viro ei pitkään miettinyt, kun se Neuvostoliiton hajottua käytti saamaansa vapautta valita turvallisuusjärjestelynsä.

– Vapauden menettäminen toisen maailmansodan myllerryksissä ja sitä seuranneet miehityksen vuodet olivat tehneet tehtävänsä, sanoi Mihkelson.